Superpesiksen välierät Sotkamon Jymyn ja Kouvolan Pallonlyöjien välillä käynnistyvät keskiviikkona Sotkamon Hiukan pesäpallostadionilla. Viime kaudella samat joukkueet taistelivat kiihkeässä välieräsarjassa täydet viisi ottelua, jonka päätteeksi KPL ansaitsi finaalipaikan. Välieräsarja on varmasti yksi pesäpallohistorian hienoimmista, sillä neljässä ensimmäisessä kamppailussa vierasjoukkueet pääsivät juhlimaan. Myös yleisöä riitti paikan päällä rutkasti ja ratkaisevaa viidettä välierää seurasi arki-iltana Kouvolassa miltei 3900 katsojaa. Asetelmat tämän vuoden välieriin ovat vähintään yhtä tiukat kuin edellisenä kautena. Sotkamon Jymy oli runkosarjassa toinen ja pätki puolivälierissä Pattijoen Urheilijat puhtaasti 3–0. Kouvolan Pallonlyöjät sijoittui runkosarjassa kolmanneksi ja puolivälierissä Seinäjoen JymyJussit kaatui otteluvoitoin 3–0. – Hyvin tasaista tulee koko ottelusarjassa, se on päällimmäinen olo, KPL:n pelinjohtaja Matti Iivarinen pohtii. Iivarisen mukaan molemmat joukkueet voivat kaivaa viime kaudesta erilaisia asioita esiin, mutta ratkaisut pelataan tässä hetkessä. – Erillinen juttu. Jos hyötyjä ajattelee, niin me pärjättiin viime vuonna. Vastustajalla varmaan se näkökulma, että ovat sisuuntuneita ja haluavat näyttää. Tällaiset jutut eivät niin paljon paina, se on tämä hetki ja tämä vuosi, mitä pelataan. Antti Hartikainen on pelannut väkevästi Molemmilla joukkueilla sisäpeli pyörii vahvasti ykköskärjen varassa. Jymy on KPL:ää riippuvaisempi ykköskärjen toiminnasta, sillä jalkavoimaa ja sisäpelitaitoa on rutkasti Niilo Piiponniemen, Joni Rytkösen ja Niko Korhosen toimesta. Trioa täydentää Antti Korhonen, joka on myös vahvarakenteinen kotiuttaja. Jymyn on saatava ykköskärki toimimaan, koska kakkoskärjen peluutus on kauden mittaan ollut huomattavasti pienempää. Jokeriosastolta Jymyltä löytyy kotiutusvoimaa, kun Roope Korhonen ja Lauri Rönkkö tekevät tilaisuuden tullen tuhojaan. – Yhteinen tekijä sisäpelissä on se, että molemmilla on pomputtajia. Vastuksella on kolme tosi hyvää pelinrakentajaa, jotka ovat samalla erittäin nopeita. Se on varmasti yksi heidän vahvuuksista. Meillä on omat vahvuutemme ja pystytään varmasti jo Sotkamossakin tilanteita tekemään, Iivarinen miettii. KPL:n sisäpeli on rakennettu eri tavalla kuin Jymyn. KPL:n kärjen pelaaminen hyvin on myös ensiarvoisen tärkeää, mutta kotiutusvoimaa löytyy keskipalkista. Tommi Mäentausta, Anssi Lammila ja Antti Hartikainen muodostavat KPL:n kärkitrion, jota täydentävät etenijäjokerit Matti Saukko, Ville Pesu ja Santeri Löppönen. Keskipalkissa Juho Hacklin, Sasu Toikka, Matti Latvala ja Janne Kivipelto pystyvät vaihtamisen lisäksi kotiuttamaan. Joukkueet pelasivat runkosarjassa tiukkoja taisteluita Ulkopelissä Jymy oli runkosarjassa tiivis. Se päästi toiseksi vähiten juoksuja, kun taas KPL:n ulkokentästä reikiä oli helpommin löydettävissä. – He pelasivat parempaa ulkopeliä runkosarjassa kuin me. Heillä on selkeät ja tiiviit kuviot, sieltä paikkojen löytäminen ei ole helppoa. Meiltä ulkopeli vaatii petraamista. KPL pääsee ottelusarjaan melko hyvistä asetelmista. Ainoastaan Toni Laakso on pois kokoonpanosta, mutta saattaa palata kehiin jo tällä viikolla. – Ihan paras mahdollinen ei ole terveystilanne. Voidaan kuitenkin lähteä täysin rinnoin pelaamaan, ei hirveästi murehdituta. Tonin (Laakso) tilanne on se, että ei vielä huomenna ole pelissä. Jatko katsotaan sitten myöhemmin. Nippu on sellainen, millä voidaan pärjätä, Iivarinen päättää. Välierien otteluohjelma: Ke 28.8. klo 17.00 SoJy–KPL Pe 30.8. klo 17.00 KPL–SoJy, osta liput täältä! Su 1.9. klo 16.00 SoJy–KPL tarvittaessa Ti 3.9. klo 17.00 KPL–SoJy To 5.9. klo 16.30 SoJy–KPL kuvat: Teemu Parta

Keskiviikkona 28. elokuuta alkavissa välierissä KPL saa vastaansa Sotkamon Jymyn. Toinen välieräottelu pelataan KSS Energia Areenalla perjantai 30.8. klo 17.00. Tiistain 3.9. 4. välieräottelu pelataan KSS Energia Areenalla tarvittaessa, joten lipunmyynti kyseiseen otteluun avataan heti ottelun toteutumisen selvittyä. Välierien irtoliput ovat nyt myynnissä KPL:n verkkokaupassa. Koplakortille voi ladata välierälippuja KPL:n toimiston kautta tai irtolipun voi ostaa myös lipunmyynnistä. Runkosarjan kausikorttipaikka pysyy voimassa myös välierissä, mutta pääsylippu pitää lunastaa otteluun erikseen jommallakummalla aiemmin mainitulla tavalla. Kannattaja- ja klubikortit oikeuttavat sisäänpääsyyn myös pudotuspeleissä. Verkkokauppaan Lippujen hinnat: Välierät Välierissä voit ostaa paikkalipun kaikkiin katsomonosiin. Paikkalippujen hinta on aikuisilta 23€, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 18€ ja 7–17-vuotiailta lapsilta 10€. Liput voi ostaa myös ilman paikkaa, jolloin hinnat ovat aikuisilta 18€, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 13€ ja 7–17-vuotiailta lapsilta 5€. Pyydämme varautumaan todistamaan alennuksen oikeuttavan eläkeläis- tai opiskelijakortin. KSS Energia Areenan lipunmyyntipisteet KSS Energia Areenalla lipunmyyntipisteitä on kolme. Pääsisäänkäynti teatterin portilla ohjaa suoraan D-katsomoon, Ässätornin lipunmyyntipiste on kotipesän takana ja jäähallin lipunmyyntipiste kakkospuolella. Autojen parkkitilaa löytyy Kuntotalon edestä, Ässätornilta ja Sumulaakson isosta parkista. KPL:n verkkokaupasta voi ostaa liput ennakkoon joko paikkavarauksella tai ilman. Liput tulevat verkkokaupasta sähköpostiin ja ne voi halutessaan tulostaa. Jokaisen sisääntuloportin kautta on mahdollisuus tulla verkkokaupan lipulla. KSS Energia Areenan lipunmyyntipisteiltä ei voi ostaa paikkalippuja. Areenan lipunmyyntipisteiden liput ovat ainoastaan ilman erillistä paikkaa, joten suosittelemme ostamaan liput ennakkoon verkkokaupasta. Jokaisella sisääntuloportilla maksutapana käteinen tai pankkikortti. Välierien otteluohjelma: Ke 28.8. klo 17.00 Jymy – KPL Pe 30.8. klo 17.00 KPL – Jymy Su 1.9. klo 16.00 Jymy – KPL tarvittaessa Ti 3.9. klo 17.00 KPL – Jymy To 5.9. klo 16.30 Jymy – KPL KPL:n toimiston yhteystiedot: Salpausselänkatu 40 (3. krs.) Kouvola 040 3586719 | toimisto@kouvolanpallonlyojat.fi Toimisto avoinna arkisin klo 10.00-15.00.

Kopla eteni neljättä vuotta peräkkäin välieriin, kun se kaatoi yli 2000 katsojan edessä Seinäjoen JymyJussit kolmannen kerran. JymyJussit kaatui kolmatta kertaa putkeen 2–0 (3–2, 3–1)-voitolla! – Tämä oli yhtä tiukka matsi, kuin aiemmatkin ottelut. Molemmat pelasivat hyvin ulkona, eikä juoksujen lyöminen ollut helppoa. Olen erittäin hyvillä fiiliksillä tästä ottelusta, KPL:n ykköspalkittu Tommi Mäentausta hehkutti. KPL avasi juoksuhanat toisessa parissa, kun Juho Hacklin löi ensin Mäentaustan kotiin ja heti perään Matti Latvala kotiutti Anssi Lammilan. Kolmannessa parissa Kopla jatkoi juoksujen takomista, kun Sasu Toikka löi ja Mäentausta toi toistamiseen. JymyJussit saivat juoksutilin auki kolmannen tasoittavalla, kun  Jukka-Pekka Vainionpään kumura tippui väliin ja Tuomas Raunio kirmasi kotiin. Viimeisessä parissa Jussit löivät vielä yhden pinnan, kun viimeisenä lyöjänä Henri Puputti löi yhden. Puputin lyönti oli kuitenkin viimeinen, joten jakso päättyi kyseiseen juoksuun. – Tämä oli todella kova sarja, vaikka menikin puhtaasti meille. Täytyy antaa kunnia vastustajalle, sillä kaikki pelit olivat tiukkoja eikä mikään tullut itsestäänselvyytenä. – Oli samantapainen ottelu, kuin aiemmatkin. Hiukan sellainen olo, että hallitsemme, muttei oikein päästy karkuun missään vaiheessa ja vastustaja oli koko ajan valmis iskemään lähietäisyydellä, KPL:n pelinjohtaja Matti Iivarinen kommentoi. Toisella jaksolla KPL siirtyi johtoon Latvalan illan toisella kumautuksella ja juoksun kotiin toi jälleen kerran kapteeni Lammila. JymyJussit kuitenkin laittoi pelin jännäksi kolmannen aloittavalla, kun Vainionpää kotiutti jälleen vastustamattomalla lyönnillä. Hacklin siirsi kotijoukkueen kuitenkin johtoon tasoittavalla vuorolla lyömällä Mäentaustan kotiin. Hacklin tuli vielä itse kotiin hetkeä myöhemmin, kun lyöjätykki Matti Saukko löi pystymailalla pallon väliin. JymyJussit tarvitsi siis omalla vuorollaan kolme lyötyä, jotta vuoro jatkuisi. Sami-Jukka Korvola löikin pallon takaa läpi, mutta epäröi kakkospesällä eikä ehtinyt juosta kunnaria ennen kuin Hacklinin polttoheitto ennätti kolmospesään. Vuoro päättyi lopulta kolmeen peräkkäiseen laittomaan lyöntiin, josta tuli kolmas risti ja KPL eteni välieriin. – Tauolla peli rauhoittui ja meille tuli rauhallisempi ja parempi tatsi pelaamiseen. Ja varsinkin ulkopeli terästäytyi toiselle jaksolle. Välierissä Kopla saa vastaansa viime kauden tapaan Sotkamon Jymyn, joka voitti Pattijoen Urheilijat niin ikään kolmessa ottelussa. Välierit alkavat ensi viikon keskiviikkona Sotkamossa ja Kouvolassa pelataan toinen ottelu perjantaina 30.8.

KPL haki hienon voiton Seinäjoelta 0–2 (1–4, 3–4) ja nappasi toisen voiton tiukassa puolivälieräsarjassa. KPL:n sankari oli kolmesti kotiuttanut Matti Latvala, mutta tulitukea Latvala sai laajalta rintamalta. Kotijoukkue JymyJussien peli jatkui nihkeänä muiden paitsi Jukka-Pekka Vainionpään osalta. Vainionpää onnistui myös kotiutuksessa kolmesti. Tilastot – Syksyn myötä tilanteita käydään tarkemmin läpi. Nihkeä keli, joten ensimmäisen juoksun merkitys korostui. Homma oli koko ajan hyvin meidän näpeissä. Pitää olla tosi tyytyväinen, hyvää suorittamista sisällä ja ulkona. Toisella jaksolla sisäpeli pyörähti meikäläisen ympärille. Ulkona peruspeli, ykköspalkittu Latvala kertasi. Matti Latvala jatkoi hyvässä vireessä KPL aloitti juoksujen tehtailun heti ensimmäisen aloittavalla, kun Valtteri Luoma löi viimeisenä lyöjänä tylysti pallon väliin. JymyJussien tasoitus tuli toisessa vuorossa, kun Elmeri Liedon näpäys ei pysynyt ulkokentän hallussa. Jukka-Pekka Vainionpäällä oli Lietoa ennen paikkoja, mutta Koplan ulkokenttä ei ollut yllätettävissä. Kolmannen aloittavalla Sasu Toikka iski palloa pussiin ja Santeri Löppönen syöksyi 1–2:een. Neljännen aloittavalla KPL ratkaisi jakson, kun pelinjohtaja Matti Iivarinen laittoi yllätysmerkkiä Antti Hartikaiselle. Täydellinen otto yllätti JymyJussit ja Tommi Mäentausta toi 1–3. Lisää tuli, kun Matti Latvalan mainio kumura löysi tilaa välistä. Jakso päättyi lopulta 1–4 lukemiin. – Hitusen hallinnantunnetta, olo kuitenkin sellainen, että vastustaja läähättää niskaan. Henki on sellainen, että tiukkaa vääntämistä, eikä voi hengähtää missään vaiheessa, KPL:n viuhkamies Matti Iivarinen muistutti. KPL nappasi jo toisen voiton KPL teki toiselle jaksolle muutoksia lyöntijärjestykseen. Jo toisessa vuorossa jokeriksi vaihdettu Toni Laakso pysyi jokerina ja Iiro Nokkala ulkokentällä. Anssi Lammila palasi pitkästä aikaa numeroksi 2 ja pelasi vahvan pelin. Myös toisella jaksolla KPL otti kuskin paikan. Tiivis ulkopeli toi sisäpeliin happea ja kahden vuoroparin jälkeen KPL johti jo 0–3. Juoksujen lyöjinä säkenöivät Juho Hacklin, Hartikainen ja Latvala. JymyJussien kavennus kolmannen aloittavalla oli Vainionpään mailasta. KPL lisäsi hönkää Latvalan lyönnillä ja neljänteen vuoropariin lähdettiin 1–4-tilanteessa. JymyJussit rakenteli tilanteen Vainionpäälle, jonka kaksi kovaa vetoa kavensivat tilanteen 3–4:ään. KPL ei tästä hätkähtänyt ja ulkopelissä maltti säilyi hyvin loppuun saakka. JymyJussien pelinjohtaja Antti Piuhola oli myrtynyt pelin jälkeen. – Sisäpelissä oli laaduttomia suorituksia. Yllättävän paljon kolmostilanteita. Tukkoista oli. Tilastot kertovat karua totuutta, Jukkiksen varasssa pyörii. Räpylästä annettiin pari, ei kärsi antaa näissä peleissä. Joukkueen usko on ensimmäinen asia. 0–0-tilanteesta lähdetään. Toni Laakso pystyi toisella jaksolla lyömään, mutta ulkopeliin ei ollut asiaa. Iivarinen kommentoi tuoreeltaan Laakson tilannetta. – Pitää katsoa Tonin tilanne seuraavaan peliin. Ei notkahtanut peli siihen, kaikenlaista voi sattua. Tämä peli pitää sulatella nopeasti ja katseet seuraavaan matsiin. Puolivälieräsarja jatkuu tiistaina klo 17.30 KSS Energia Areenalla.

KPL nappasi puolivälierien avausottelusta arvokkaan 1–0 (2–2, 5–4) voiton. Ottelu oli KPL:n hallintaa, mutta vieraiden jokerikotiuttaja Jukka-Pekka Vainionpää piti JymyJussit pelissä mukana kuudella kotiutuksellaan. Ottelun ratkaisu nähtiin vasta toisen jakson neljännen tasoittavalla, kun jokeriksi vaihdettu Toni Laakso onnistui kahden palon tilanteessa upottamaan pallon väliin. Tilastot – Tiukka peli, sellaista mitä saattoi odottaa. Meidän peli ei ollut hirmuisen vapautunutta. Peli parani, lopussa pystyttiin lyömään se yksi juoksu. Kotiutuspaikkoja oli enemmän. Vastustaja löi hienosti, KPL:n pelinjohtaja Matti Iivarinen kertoi. Matti Latvala löi kaksi juoksua Avausjaksolla KPL rummutti tilanteita, mutta kotiutuksissa onnistuivat ainoastaan Juho Hacklin ja Matti Latvala. JymyJussien Jukka-Pekka Vainionpää avasi ottelun juoksuhanat toisen tasoittavalla ja löi jakson tasoihin neljännen tasoittavalla. – Tilanteiden tekoa pitäisi saada paremmaksi. Voitosta pelataan, mutta ei ollut mitenkään erilainen valmistautuminen peliin, Jukka-Pekka Vainionpää pohti. Toisella jaksolla Vainionpään hurja ilta jatkui ja miehen kumurat löysivät vastustamattomasti tilaa koppareiden edestä. JymyJussit oli 1–3-johdossa ennen toisen tasoittavaa, mutta KPL:n Sasu Toikka ja Valtteri Luoma löivät tärkeät tasoitukset. Kolmannen aloittavalla KPL:n koppari Tommi Mäentausta onnistui pelastamaan loistavalla syöksykopilla varman juoksun Vainionpään kumurasta ja KPL:llä oli iskun paikka. Matti Latvalan taidokkaalla näpäyksellä Antti Hartikainen syöksyi 4–3:een. Neljännen aloittavalla KPL ahdisti JymyJussit kahden palon etutilanteeseen. KPL yritti tehdä kolmatta paloa komealla hämyllä, kun koppari Juho Hacklin hiipi mainostaulun taakse. Luoman harhaheitto kolmospesältä ei saanut kuitenkaan Sami-Jukka Korvolaa liikkumaan, vaan Henri Puputti pomputti ajolähdön Vainionpäälle. Katso video onnistuneesta hämystä kaudelta 2011 > täältä. Ajolähdössä Vainionpään viimeinen lyönti oli jäädä Luoman räpylään kopiksi, mutta pallo lipsahti lopulta kenttään ja KPL:n oli tultava vielä sisävuoroon. – Henri Puputti teki tilannetta pompulla ja Jukka-Pekka löi kotiin. Sanotaanko, että millekään niistä juoksuista ei oikein mahdettu mitään. Aivan sama mikä kuvio olisi laitettu, hän olisi lyönyt juoksun. Lopussa saatiin vähän kiinni. Päästiin itse kokeilemaan kotiutusta hyvin ja päästiin lähelle. Vastustaja teki hyvin paloja, ei saatu sitä niin hyvin rullaamaan, upeasti pelannut Antti Hartikainen (kärkilyönnit 10/10) kertasi. Toni Laakso löi voittojuoksun KPL kattoi neljännen tasoittavalla pöydän valmiiksi kotiuttajille, mutta ratkaisua piti odottaa Laakson lyöntivuoroon. Komea kumura meni juuri tappimiehen yli, eikä koppari Henri Puputti saanut palloa haltuun. Kolmesti kotiin ehtinyt Hartikainen sai tuoda voittojuoksun. – Eka jakso oli meidän osalta sisäpelin osalta hermostunutta. Ei saatu keulasta tilannetta. Toisella jaksolla tilanteenteko jäi pitkälle Puputin varaan ja Jukkis on lyönyt koko kauden, JymyJussien pelinjohtaja Antti Piuhola muistutti. Puolivälierät jatkuvat sunnuntaina klo 17.00 Seinäjoella. KSS Energia Areenalla joukkueet kohtaavat uudestaan tiistaina.

Kouvolan Pallonlyöjien ja Henri Puputin sekä lyöjäkuninkuuden voittaneen Jukka-Pekka Vainionpään tähdittämän Seinäjoen JymyJussien välinen pudotuspelitaisto käynnistyy perjantaina KSS Energia Areenalla! Superpesiksen runkosarja päättyi tiistaina ja KPL säilytti viimeisellä kierroksella saadulla pisteellä kolmossijansa. Lopulta myös varmistui Koplan pudotuspelivastustaja puolivälieriin, kun JymyJussit saalistivat vain pisteen Pattijoen Urheilijoita vastaan ja sijoitus pysyi lopulta kuudentena. Hyvinkään Tahkon hävitessä oman ottelunsa, JymyJusseilla oli mahdollisuus voitolla nousta runkosarjavitosiksi, mutta lopulta PattU oli parempi supervuorossa. KPL ja JymyJussit ovat kohdanneet toisensa kauden aikana kahdesti ja molemmilla pisteistä on väännetty aivan loppumetreille saakka. Kesäkuun alussa Seinäjoella paremmuudesta miteltiin peräti kolme ja puoli tuntia, ennen kuin KPL ratkaisi voiton viidennessä kotiutuslyöntikilpailussa. Tuolloin Juho Hacklin löi neljä ja Tommi Mäentausta toi saman määrän juoksuja. Tiukkaa oli myös heinäkuun puolivälissä Kouvolassa pelatussa toisessa kohtaamisessa. Tuolloin avausjakson juoksut tasattiin 3–3, eikä toinen jakso ollut sen selvempi. KPL oli toisella jaksolla parempi lukemin 4–3, kun Toni Laakso kumautti voittojuoksun neljännessä vuoroparissa. Kuinka tasaisissa merkeissä mennään perjantai-iltana? Se selviää paikan päällä! Ostamalla liput ennakkoon Kopla-shopista vältät jonotukset. Sasu Toikka ennakoi tulevaa puolivälieräsarjaa alla olevalla videolla!

Tämä juttu on julkaistu Kouvolan Pallonlyöjien kausijulkaisussa. Jakelu 14.8.2019. Kirjoittanut: Tommi Manninen (@manninen_) Kuvat: Teemu Parta (Photos By TeeBeard) & Jukka Rasimus Anssi Lammilan kuluva kausi on mennyt pitkälti sivussa pelikentiltä. Se on tuonut perspektiiviä pesäpalloon. 16. kesäkuuta KPL valmistautui normaalisti KSS Energia Areenalla pelattavaan kotiotteluun Siilinjärven Pesistä vastaan. Alkulämmittelyissä Anssi Lammila kuitenkin tunsi, että kaikki ei ole hyvin, sillä käsi sekä puolet naamasta alkoi puutumaan. Sairaala kutsui. Sairaalassa selvisi, että kyse on verenkiertohäiriöstä, joten taukoa pelihommista tulisi ainakin hetkeksi. Tätä juttua kirjoitettaessa eletään heinäkuun loppua ja tauko peleistä jatkuu edelleen. – Se antoi paljon perspektiiviä pesäpalloon ja avannut silmiä kuplasta. Aina sitä sanoo, että terveys on tärkeintä, mutta nyt se on konkretiaa. Kun ei ole sellainen asia mihin pystyisi itse vaikuttamaan ja silti se vaikuttaa omaan elämään täysin. Oli se pysäyttävä hetki, vaikka tässä toiveet ovat, ettei mistään vakavammasta ollut kyse. – Laittoi se miettimään, että aika pienestä tässä kaikki on kiinni. Olen kuitenkin perus positiivinen, ehkä välillä vähän liikaakin, niin sitä tippuu aika korkealta, kun jotain vastoinkäymisiä tulee. Ei tässä täydy kuin tutkia ja sitten otetaan tuomio vastaan, mikä sieltä tuleekaan, Lammila sanoo. Anssi Lammila, Tommi Mäentausta ja Toni Laakso Sairaskohtaus toi alkuun täydellisen liikuntakiellon. Koko ikänsä liikkuneelle ihmiselle pitkä liikuntakielto on melkoista myrkkyä. Pikkuhiljaa hinku takaisin pelikentille on vain kasvanut ja kasvanut. – Alku meni ihan nopeasti, kun siinä tuli juhannus ja muut, että pääsi vähän nollaamaan ajatuksia. Ensimmäisenä alkoi turhauttamaan, ettei saa tehdä mitään, ei niinkään se pelaaminen. – Nyt kuitenkin viimeiset pelit on sivussa ollessa miettinyt, että haluaisi nimenomaan pelaamaan. Nyt alkaa vähän turhauttamaan tämä tilanne, mutta sitten samalla, kun muistaa, että miksi on sivussa, niin silloin nöyristyy, ettei parane liikaa turhautua. Lammila on kuitenkin muutamaa peliä lukuun ottamatta liikkunut joukkueen mukana ja ollut peleissä kentän laidalla tsemppaamassa sekä auttamassa omia. Mukana olo on ollut terapeuttista. – Koen sen vähän niin kuin terapiana, kun elää siinä pelissä, vaikkei teekään mitään. Olen myös koittanut omalla näkemyksellä auttaa, varsinkin Saukon Mattia, joka on pelannut ensimmäisiä pelejä siinä roolissa, mitä itse olen hakannut vuosia, niin hänen kanssaan olen paljon jutellut. – Olen myös aina kokenut, että jos ei ole jotain syytä olla pois, niin miksi olisi. Toki joskus on sellaisia loukkaantumisia, että on järkevämpää, ettei lähde johonkin pitkälle reissulle, kun se saattaa vain kuormittaa. Tietoisesti vähän myös kapteenin roolissa olen ollut joukkueen mukana. Lammila valittiin myös A-poikien Itä–Länteen Idän pelinjohtajaksi, mutta se jäi tapahtuneen takia väliin. KPL:n A-poikien pelinjohtamista ”Apa” on jatkanut normaalisti läpi kesän. Se on tuonut tiettyä rutiinia erilaiseen kesään. – Yksi peli jäi tosiaan väliin silloin alussa, mutta muuten olen ollut siinä mukana. Siinä on päässyt hyvin peliin kiinni ja se on pitänyt rytmissä. Ne pelit ovat olleet hyviä lisiä. Kaksi vuosikymmentä huippupesiksen parissa Kuluva kausi on Lammilalle jo 19. huippupesiksen parissa. Muutama ensimmäinen vuosi meni Superpesiksen ja Ykköspesiksen välillä, mutta viimeiset 14 vuotta 35–vuotias Lammila on pelannut yhtäjaksoisesti Superpesiksessä. – Katson tuota matkaa siten, että haluaisin itse päättää, koska peliurani lopetan. Sekin tässä on ollut mielessä, ettei pelivuosia enää montaa ole jäljellä. Vaikka pelivuosia voikin vielä olla jäljellä, niin kesäkuussa tapahtunut kohtaus on miehen omien sanojen mukaan havahduttanut tilanteeseen, että pelithän saattavat jossain vaiheessa loppua. – Välillä toki olen tehnyt pidempiäkin sopimuksia, jolloin on tiennyt, että seuraavat kolme vuotta menevät samassa paikassa. Kuitenkin miettimättä liikaa menneitä tai tulevaa, niin olen pystynyt elämään hyvin hetkessä ja sillä lailla tämä tilanne on nyt havahduttanut, että ihan oikeastiko tämä joskus loppuu. – On pitänyt miettiä sitä konkretiaa, että mitä sitten, kun tämä päättyy. Tämä on ollut aika vahva ja iso kupla itsellä, kun olen ollut niin onnellinen, että olen saanut tästä ammatin. Jatkuvasti tästä on kasvanut isompi ja isompi. Tosi iso osa on pesäpallo ollut elämääni. Pitkälla uralla on tietysti paljon erilaisia tapahtumia. Kohokohdiksi Lammila nostaa KPL:n nousun karsinnan porteilta finaaleihin sekä yksittäiseksi tietysti Suomen mestaruuden vuonna 2007. – Suomen mestaruus Tahkossa on varmasti se suurin yksittäinen kohokohta. Jotenkin täällä olo aika, varsinkin sen kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen, kun lähdimme rakentamaan uutta, niin nyt jälkiviisaana voi katsoa, että on ollut hieno käyrä sieltä lähes karsinnan porteilta finaaliin. – Unelma on, että tämä kaikki työ kruunautuisi mestaruudella ja saisi arvoisensa palkinnon. 2012 oli se ensimmäinen vuosi, mistä koen, että tämä runko on rakennettu. Lammila haluaa myös nostaa pelien ulkopuolelta ylös ylipäätään kouvolalaisen pesisyhteisön. – Muutenkin täällä Kouvolassa tämä porukka, joka tekee hommia, on ollut todella hyvä. Ensimmäisenä mieleen tulevat Eero Pitkänen ja Juuso Ilander, sekä myös Harri Liekola, joka on ollut vahvemmin mukana viime vuodet. Herrojen kanssa toimimisesta on jäänyt hyvät muistot. Anssi Lammila saapui Kouvolaan kaudeksi 2009, kolmen Hyvinkään Tahkossa vietetyn vuoden jälkeen. Alun perin parin vuoden keikaksi ajateltu siirto onkin vaihtunut jo vuosikymmenen mittaiseen pestiin mustakeltaisessa Kopla-paidassa. – Aluksi oli se ajatus, että mennään pariksi vuodeksi käymään ja sen jälkeen takaisin kotiin tai jonnekin muualle. Nyt se koti on kuitenkin rakentunut tänne. Täällä on koko ajan ollut pesiksen ympärillä hyvä meininki, vaikka onkin vaikeampia aikoja ollut taloudellisesti ja muuta. – Sitten on sattunut itselle sellaiset projektit, jotka ovat tulleet sopivaan aikaan, esimerkiksi akatemiavalmennus, missä olen saanut nyt valmentaa ja siihen liittyen tehty sopimuksia. Sillä lailla myös seura on sitouttanut minut tänne ja onnistunut siinä hyvin. Lammila myös miettii, että miten seura saisi jatkossa sitoutettua nuoria pesäpalloilijoita samalla tavalla seuraan. Yhdeksi vaihtoehdoksi hän ehdottaa yhteistyökumppanien kautta tapahtuvan sitouttamisen. – Siinä olisi myös mietinnän paikka jatkoon, kun tulevia 25-vuotiaita lopettavat opiskelut ja miettivät, että mitä tekevät, niin miten saisi heidät sitoutettua. Seura ei varmasti yksin pysty sitouttamaan kaikkia, mutta jos se tehtäisiin yhteistyön kautta, niin miten saisi sitä elämää tänne rakentumaan. Lopulta kuitenkin tämä pesäpallo on pieni osa elämää. Kymmenen Kouvolan-vuoden aikana on myös jäänyt paljon hyviä tarinoita. Yhden Lammila haluaa nostaa esille, kun ensimmäisenä vuotenaan hän pelasi usein pelikonsolilla käytävää tietovisapeliä yhdessä Ismo Ankkurin, Sami Karjalan sekä Matti Latvalan kanssa. – Se oli kyllä melkoinen kulttuurishokki, kun tulee Kymenlaaksoon ja sitten pohjalaisten kanssa pelaamaan pleikkaria. Ainoat sanat kolmen tai neljän tunnin aikana olivat, että ”pitäisikö keittää kahvia” ja joku vastasi siihen, että ”joo”. Se oli tällaiselle vähän villimmälle tapaukselle alkuun hieman erikoista, Lammila nauraa. Myös eräästä toisesta pitkäaikaisesta KPL-pelaajasta Lammilalla olisi tarina jos toinenkin kerrottavana. – Onhan myös se yksi sankari, eli Hacklinin Juho, melkoinen tapaus. Nauroinkin juuri, että olemme tunteneet 21 vuotta, niin alkaa olla metkut tutut, mutta kyllä ne aina tasaisesti naurattavat ja samalla myös ärsyttää yhtä paljon. Tässä aletaan olla kuin aviopari. KPL on Lammilan kymmenen pelivuoden aikana saavuttanut kolme hopeista mitalia, mutta kirkkain mitali on vielä jäänyt saavuttamatta. Lammila kuitenkin muistuttaa, että pakottamalla mestaruutta ei voiteta. – Mestaruus on se unelma. Olen koittanut aina viisaampia kuunnella ja olikohan Ville Nieminen jääkiekon puolelta, joka tästä viimeiseksi sanoi, että pitäisi nauttia siitä matkasta ja arvostaa sitä. Pakonomaisella tekemisellä se tuskin tuleekaan. Itselle se, että menestyisi on ainut syy, miksi tekee edelleen mieli pelata. – Sitä olen koittanut peilata, että nauti siitä ajasta ennen sitä menestymistä. Suurin osa tuosta ajasta on kuitenkin sitä harmaata ja synkkää talvea, missä työtä tehdään. Nämä pelit ja syksy ovat sitten nautiskelua. Lammila kuitenkin haluaa painottaa, kuinka hienoa on, että KPL:stä on saatu leivottua joukkue, joka on pelannut välierissä jo kolmena vuotena putkeen. Joukkueen kippari myös toivoo, että Kopla pysyy sarjan kärkikahinoissa myös tulevaisuudessa. – Se, että olemme rakentaneet tällaisen joukkueen, on todella upeaa. Toivottavasti siitä pystytään pitämään kiinni, koska jos vuodesta toiseen olemme välierissä, niin kyllä ennemmin tai myöhemmin napsahtaa se viimeinenkin pykälä. – Ennemmin niin, että vaatii se sitten kahdeksan hopeaa kuin, että se tulisi yhdellä hajakaudella ja sitten ollaan taas yhdeksäntenä. Sellaiselle pohjalle tämä seura toivottavasti rakentuu jatkossakin. KPL:n tavoite alkavissa pudotuspeleissä on sama kuin viime kausilla, eli tuoda Poika Kouvolaan. Lammila näkee, että Koplalla on täydet edellytykset menestyä, sillä joukkue on kokenut ja rutinoitunut sisäpelijoukkue. Ulkopelissä joukkueella on tosin vielä hiomista. – Meillä on laaja ja rutinoitunut sisäpelijoukkue. Sen rutiinin pitäisi myös näkyä ulkopelissä, mutta se ei ole vielä tämän kauden aikana näkynyt. Olemme päästäneet aivan liikaa juoksuja ja läpilyöntejä, jotka ovat olleet ihan pesiskoulutason juttuja. Uskon, ettemme tarvitse pitkääkään aikaa, kun se alkaa toimimaan. – Sisäpelillä olemme voittaneet alkukaudesta pelejä. Runsasjuoksuisista peleistä olemme useasti selvinneet voittajana. Se kestää kyllä. 8.5.2016 Kouvolassa KSS Energia Areenalla pelattu miesten Superpesiksen ottelu KPL – PattU, Matti Saukko, Anssi Lammila ja Tommi Mäentausta KPL. Vaikka monissa paikoissa KPL:stä puhutaan ainoastaan pomppujoukkueena, niin Lammilan mielestä joukkueessa on rutkasti monipuolisuutta. – Niin minä sen lasken, että tuo sisäpeli on niin monipuolista, kuin mahdollista on olla. Meitä leimataan aina pomppujoukkueeksi, mutta kyllä tuossa aika paljon muutakin on. KPL päätti lähteä tälle kaudelle ilman varsinaista lyöjäjokeria ja myös sen on sanottu olevan este menestykseen. Lammila ei kuitenkaan tähän usko, vaan nostaa laajan kotiuttajaosaston Koplan vahvuudeksi. – Koen, että yhtä tärkeitä meille ovat etenijäjokerit keskipalkin tueksi. En näe, että lyöjäjokerin puuttuminen heikentää meidän mahdollisuuksiamme yhtään. Meidän keskipalkkimme on kuitenkin niin vahva ja se pystyy tekemään kaikenlaista. Pelinjohtamisesta hyötyä omaan pelaamiseen Lammila on oman pelaamisen ohella valmentanut ja johtanut KPL:n A-poikien peliä vuodesta 2013 asti. Tämä kausi tulee jäämään tällä erää viimeiseksi pesäpallon ikäluokkamuutosten myötä. – Se on antanut omaan pelaamiseenkin todella paljon. Sattui vielä melko samoille ajoille, kun tulin kopparista linjapelaajaksi. Silloin joutui ja sai alkaa miettiä peliä vähän eri tavalla, kuin mitä oli siihen mennessä tottunut. Se on tukenut oikeastaan puolin ja toisin. – Nythän A-poikien sarja lopetetaan. En ole ihan varma, mitä olen siitä mieltä. Toki hyviä pelejä junnut tarvitsevat, enkä ole ihan varma ovatko nuo niitä viimeisinä vuosina olleet. Tuntuu, että yhdellä jos toisella joukkueella vain kerätään peliin ne 12 pelaajaa, ketkä nyt saadaan, kun on vähän pakko. – Vahvuuteni pelinjohtajana on varmasti se, että olen niin lähellä peliä, kun itsekin pelaa. Ymmärtää sitä peliä vähän eri tavalla. On siinä kuitenkin omat juttunsa ollut opetella ja hakea sitä pelityyliä, että miten tykkää pesäpalloa pelata. Toki siihen myös vaikuttaa se joukkue, ketä on pelaamassa. – Kiinnostus siihen hommaan ei ainakaan ole hiipunut siitä, jolloin siihen lähdin. Hyppäys pelinjohtohommiin ei aina ole ollut Lammilan ajatuksissa, vaan se tapahtui jopa hieman vahingossa. Lopulta kipinä syttyi ja nyt Loimaalta kotoisin oleva Lammila on johtanut peliä Koplassa jo kahdeksan vuoden ajan. – Olisiko se ollut 2011, kun oli joku satunnainen B-poikien peli ja kaksi tuntia ennen peliä kysyttiin, että menetkö pelinjohtajaksi. Jotenkin tuohon tyyliin se ensimmäinen kerta tuli. Siihen samaan saumaan sattui myös akatemiavalmennus ja samalla aloitin lajivalmentajatutkinnon. – Kyllähän siinä Pitkäsen “Eko” oli vahvasti suuntaan näyttämässä ja avaamassa, että mikä olisi mahdollista. Siitä sitten löytyi hyvä tie. Lopulta A-pojat valikoitui Lammilan joukkueeksi, sillä kyseisen sarjan pelit rakennetaan yhteensopiviksi Superpesiksen sarjaohjelman kanssa ja pelipäivät ovat aina eri pelipäivinä. – Ensimmäisen vuoden olin Suomensarjassa pelinjohtajana, mutta A-pojat on siitä parempi, että se soljuu paremmin Superpesiksen peliohjelman kanssa. “Suomaria” pelataan aina viikonloppuisin, mutta A-poikien pelit ovat aina eri pelipäivinä, kuin Superin matsit. Sen takia olen ajautunut juuri A-poikiin, vaikka samoja poikia pelaa molemmissa. Pelinjohtouraa Lammila on myös alkanut miettimään pidemmälle. Tavoitteet ovat myös selvät; johtaa peliä Superpesiksessä, mutta väkisin hän ei hommaan halua lähteä. – Olen miettinyt myös uran tekemistä ja varsinkin nyt kun tämä kupla on puhkeamaisillaan, niin olen pohtinut, että kai sitä pitäisi jotain oikeita töitäkin tehdä, koska se on kuitenkin aika epävarma eläkeammatti. Kyllä se silti on mielessä, että jos peliä johdan, niin haluan tehdä sen Superpesiksessä, mutta en ehdoin tahdoin. – Joukkueen pitää olla sellainen, joka haluaa eteenpäin. En sano, että pitäisi heti mestaruudesta pelata, mutta sen takia en halua lähteä pelinjohtajaksi, että saa olla pelinjohtaja. Tavoitteellisessa toiminnassa haluan olla mukana. Lammila ei myöskään ole poissulkenut ajatusta, että johtaisi joskus peliä KPL:n Superpesis-joukkueessa. Suoraan pelihommista hän ei välttämättä kuitenkaan haluaisi siihen hypätä. – Tietysti miksei, mutta ei ehkä ihan saman tien. Koen, että hyvä olisi olla hetken sivussa, koska tässä on kuitenkin 11 vuotta tullut oltua mukana. Ei tietysti kovin pitkään voi olla, ettei aivan vieraannu lajista. – Olisihan se hieno jossain vaiheessa kuitenkin Koplan peliä johtaa Superpesiksessä, Lammila päättää.

Runkosarjan viimeinen ottelu pelattiin tiistai-iltana Kouvolassa, kun Kouvolan Pallonlyöjät ja Imatran Pallo-Veikot iskivät yhteen. Viimeisessä ottelussa oli panoksia molemmilla joukkueilla, kun IPV haki pudotuspelipaikkaa ja KPL pyrki pitämään kolmossijan hallussaan. IPV vei pinnat supervuorossa tuloksella 1-2s (7-1, 6-9, 1-4), mutta jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Kopla puolestaan varmisti yhdellä pisteellä kolmannen sijan. – Meillä oli tänään yksi selkeä tavoite, eli ottaa vähintään pinna ja varmistaa kolmossija. Sen me myös teimme. Valitettavasti koko peli hävittiin, mutta kyllä sitä on monesti harmittanut tappiopelin jälkeen paljon enemmän kuin nyt, KPL:n parhaana palkittu Matti Latvala kommentoi. KPL oli ensimmäisellä jaksolla ylivoimainen, sillä se otti tylyn jaksovoiton juoksuin 7–1. Juoksutehtailun aloittivat ensimmäisessä vuoroparissa Juho Hacklin ja Matti Latvala, joka löi jaksossa kaksi juoksua. Kolmannessa parissa Sasu Toikka iski pallon kakkosrajasta läpi ja kotiin juoksivat niin Santeri Löppönen kuin Ville Pesu. KPL sai avausjakson aikana myös kaksi juoksua harhaheitolla. Tommi Mäentausta toi jaksolla kolme juoksua ja Löppönen kaksi. IPV:n ainoan juoksun kumautti Konsta Kurikka, joka kotiutti hienolla kumuralla Jarkko Matikan kotiin neljännessä vuoroparissa. – Tietysti pelin hävisimme ja se harmittaa, mutta kyllä meidän ote parani siitä mitä se esimerkiksi edellisessä pelissä oli. Nyt meillä on hieman tukevampi olo ja se kyllä palvelee perjantaitakin, KPL:n pelinjohtaja Matti Iivarinen kommentoi. Toinen jakso oli pitkään tasainen ja KPL johti peliä juoksulla ennen viimeistä vuoroparia. IPV kuitenkin hurjasti neljännen aloittavalla kaksi kunnaria ja kaksi tavallista ja meni 2–9-johtoon. IPV kunnarit lähtivät Mikko Kososen sekä Konsta Kurikan mailoista. KPL pelasi niin ikään pitkän sisävuoron neljännen tasoittavalla ja teki neljä juoksua, joista kolme löi Latvala. Koplan kiri jäi kuitenkin kolmen juoksun päähän, joten ottelu eteni supervuoroon. Toisen jakson suurin mielenkiinto kohdistui kuitenkin Antti Hartikaisen kisaan Sami Haapakoskea vastaan kärkilyöntitilaston voitosta. Hartikainen johti tilastoa ennen ottelua kahdella kärkilyönnillä, mutta Haapakoski tehtaili Kankaanpäässä peräti 13 kärkilyöntiä, joten kisa muuttui erittäin tiukaksi. Hartikainen löi viimeisessä vuoroparissa kuusi kärkilyöntiä ja koko pelissä yhteensä 12 ja voitti tilaston 222 kärkilyönnillä. “Härmälle” kyseinen tilastovoitto oli uran ensimmäinen ja samalla Hartikainen oli KPL:n seurahistorian ensimmäinen kärkilyöntitilaston voittanut pelaaja. – Kyllä se kertoo siitä, että on ollut tasainen kausi, mutta täytyy muistaa, että Matti Saukko ja ennen kaikkea Mäentausta sekä jokerit ovat pelanneet keulassa erittäin hyvin koko kauden. Lopussa myös katsoimme, että nyt olisi mahdollisuus se voittaa ja varsinkin tuollaisessa matsissa, niin kyllähän jätkät myös pelasivat sitä voittoa minulle tietyllä tavalla, Hartikainen kommentoi. – Kyllä tällainen henkilökohtainen saavutuskin tietyllä tavalla lämmittää mieltä, mutta se tulee vähän sivutuotteena tässä. Tässä on katseet ollut jo pidempään pudotuspeleissä ja odottanut, että koska se runkosarja loppuu ja pudotuspelit alkavat. Supervuorossa Kopla teki yhden juoksun Janne Kivipellon kumuran ansiosta, mutta tasoittavalla vuorolla IPV:n Kurikka tälläsi illan toisen kunnarinsa ja ottelun voitto lähti Imatralle. Kiteen voitettua oman ottelunsa Hyvinkään Tahkoa vastaan puhtaasti, jäi IPV kuitenkin pudotuspelien ulkopuolelle. Seinäjoen JymyJussien saatua vain yhden pisteen Pattijoen Urheilijoita vastaan tiesi sitä, että KPL aloittaa pudotuspelitaipaleensa JymyJusseja vastaan. Pudotuspelit alkavat perjantaina 16.8. kello 17:30 KSS Energia Areenalla!

Perjantaina 16. elokuuta alkavissa pudotuspeleissä KPL saa vastaansa Seinäjoen JymyJussit. Ensimmäinen puolivälieräottelu alkaa KSS Energia Areenalla klo 17.30. Puolivälierien irtoliput ovat nyt myynnissä KPL:n verkkokaupassa. Koplakortille voi ladata pudotuspelilippuja KPL:n toimiston kautta tai irtolipun voi ostaa myös lipunmyynnistä. Runkosarjan kausikorttipaikka pysyy voimassa myös pudotuspeleissä, mutta pääsylippu pitää lunastaa otteluun erikseen jommallakummalla aiemmin mainitulla tavalla. Kannattaja- ja klubikortit oikeuttavat sisäänpääsyyn myös pudotuspeleissä. Verkkokauppaan Lippujen hinnat: Puolivälierät A1/A2-katsomo paikkavarauksella, ostettavissa vain verkkokaupasta 17 € Muut katsomonosat ilman paikkavarausta 15 € aikuiset, 10 € eläkeläiset ja opiskelijat, alle 18-vuotiaat veloituksetta. Mahdollisissa välierissä lipunhintoihin tulee kolmen euron korotus + viisi euroa paikkalippu. Mahdollisissa välierissä paikkalipun voi ostaa kaikkiin katsomonosiin. Pyydämme varautumaan todistamaan alennuksen oikeuttavan eläkeläis- tai opiskelijakortin. KSS Energia Areenan lipunmyyntipisteet KSS Energia Areenalla lipunmyyntipisteitä on kolme. Pääsisäänkäynti teatterin portilla ohjaa suoraan D-katsomoon, Ässätornin lipunmyyntipiste on kotipesän takana ja jäähallin lipunmyyntipiste kakkospuolella. Autojen parkkitilaa löytyy Kuntotalon edestä, Ässätornilta ja Sumulaakson isosta parkista. KPL:n verkkokaupasta voi ostaa liput ennakkoon joko paikkavarauksella tai ilman. Liput tulevat verkkokaupasta sähköpostiin ja ne voi halutessaan tulostaa. Jokaisen sisääntuloportin kautta on mahdollisuus tulla verkkokaupan lipulla. KSS Energia Areenan lipunmyyntipisteiltä ei voi ostaa paikkalippuja. Areenan lipunmyyntipisteiden liput ovat ainoastaan ilman erillistä paikkaa, joten suosittelemme ostamaan liput ennakkoon verkkokaupasta. Jokaisella sisääntuloportilla maksutapana käteinen tai pankkikortti. Puolivälierien otteluohjelma: Pe 16.8. klo 17.30 KPL – JymyJussit Su 18.8. klo 17.00 JymyJussit – KPL Ti 20.8. klo 17.30 KPL – JymyJussit tarvittaessa To 22.8. klo 17.30 JymyJussit – KPL La 24.8. klo 17.00 KPL – JymyJussit KPL:n toimiston yhteystiedot: Salpausselänkatu 40 (3. krs.) Kouvola 040 3586719 | toimisto@kouvolanpallonlyojat.fi Toimisto avoinna arkisin klo 10.00-15.00.

Antti Hartikaisen pomppu nousee Antti Hartikainen on ennen runkosarjan päätöskierrosta kiinni kärkilyöntitilaston voitossa. Hartikainen on lyönyt 209 kärkilyöntiä ja johtaa tilastoa kahdella kärkilyönnillä ennen Vimpelin Vedon Sami Haapakoskea. Hartikainen on kahdesti ollut kärkilyöntitilaston kakkonen, kausina 2010 ja 2011. Kaudella 2013 Hartikainen jakoi kakkossijan Juha Korhosen kanssa. Hartikaisen oma henkilökohtainen kärkilyöntiennätys oli ennen tätä kautta 189 kärkilyöntiä kaudelta 2013. Hartikaisella on mahdollisuus tehdä myös seurahistoriaa, sillä KPL:n pelaaja ei ole koskaan voittanut kärkilyöntitilastoa. Viime kaudella Anssi Lammila oli kärkilyöntitilaston neljäs 203 kärkilyönnillä. Hartikainen on kärkilyöntiprosenteissa selkeä ykkönen yli 10 ottelua pelanneiden tilastossa. Hartikaisen koko kauden prosentti 82,60 on kautta aikojen tilastossa kuudenneksi korkein prosentti. Etenijätilastossa Tommi Mäentausta on kolmantena 57 tuodulla juoksulla. Etenijätilaston voittoon on menossa Jymyn Joni Rytkönen (69 tuotua), kakkosena on Jymyn Niilo Piiponniemi (58 tuotua). Kärkipelaaja Tommi Mäentausta voi nousta etenijätilaston kakkoseksi Lyöjätilaston kärjessä kumauttelee Seinäjoen JymyJussien Jukka-Pekka Vainionpää 7+114=121 lyötyä. Vainionpää on voittanut lyöjäkuninkuuden jo kolmesti. Lyöjätilaston kakkosena on Tahkon Juha Korhonen 7+102=109 ja kolmantena Jymyn Roope Korhonen 6+102=108. KPL:n paras kotiuttaja on Matti Latvala 2+60=62 (lyöjätilaston 10.) ja toisena uransa suurimman lyötyjen määrän tililleen kirjauttava Juho Hacklin 4+54=58. Yleisömäärissä KPL on noussut loistavan loppukauden ansiosta kärkipaikalle. KPL:n otteluissa on käynyt 26 790 katsojaa, 1914 katsojan keskiarvolla. Sotkamon Jymyn kotiotteluiden keskiarvo on 1904 katsojaa. Kolmantena on Vimpelin Veto 1734 katsojalla. Runkosarjan päätöskierroksella riittää panoksia Runkosarjan päätöskierroksella on paljon panosta. Ainoastaan kolme joukkuetta ovat varmistaneet sijoituksensa. Vimpelin Veto voittaa runkosarjan ja Sotkamon Jymy on toinen. Alajärven Ankkurit on runkosarjan viimeinen ja joutuu karsintaotteluihin. KPL on kolmantena ja varmistaa yhdellä pisteellä kolmossijan ennen Joensuun Mailan. Hyvinkään Tahko on viidentenä 46 pisteellä, Seinäjoen JymyJussit kuudentena 44 pisteellä ja Pattijoen Urheilijat seitsemäntenä 42 pisteellä. Pudotuspelien viimeisestä paikasta kisaavat Kiteen Pallo ja Imatran Pallo-Veikot, jotka ovat tasapisteissä 35 pisteellä. Kankaanpään Mailalla on myös mahdollisuus nousta kahdeksanneksi, sillä se on kerännyt 33 pistettä. Sarjan tyvipäässä Koskenkorvan Urheilijat ja Kempeleen Kiri ratkovat viimeisen karsijan paikan keskinäisessä ottelussa. Kempeleellä on 26 pistettä, Koskenkorvalla 24 pistettä. Koskenkorva tarvitsee täydet pisteet ohittaakseen KeKin. Siilinjärven Pesis on 22 pisteellä varma karsija, mutta voi nousta sijalle 12. KPL:n puolivälierävastus löytyy kolmikosta Tahko, JymyJussit tai PattU. Puolivälierät alkavat perjantaina 16.8. klo 17.30 KSS Energia Areenalla. Runkosarjan päätöskierros ja sarjataulukko: Joensuun Maila–Siilinjärven Pesis Kankaanpään Maila–Vimpelin Veto Kouvolan Pallonlyöjät–Imatran Pallo-Veikot Pattijoen Urheilijat–Seinäjoen JymyJussit Koskenkorvan Urheilijat–Kempeleen Kiri Kiteen Pallo–Hyvinkään Tahko Sotkamon Jymy–Alajärven Ankkurit Tasapisteissä sijoituksen ratkaisee ensin voitot ja sitten kolmen pisteen voitot. * Koskenkorvan Urheilijat on tasapisteissä aina heikommin sijoittunut (edustuskelvottoman pelaajan käytön vuoksi)