Hyvinkään Tahko voitti Talvisuperin mestaruuden kukistamalla Kouvolan Pallonlyöjät finaalissa lukemin 0-2 (3-4, 0-1) Seinäjoella. Tahkon voiton takuumiehenä hääri lukkari Petteri Alanen, joka teki KPL:n sisäpelistä vaikeaa, napaten avausjaksolla peräti viisi paloa. KPL nousi ensimmäisellä jaksolla kahdesti tasoihin, mutta taistelusta huolimatta Tahko piti pintansa ja nappasi jakson niukasti 4–3. KPL:n juoksut löivät Patrik Wahlsten, Teemu Nikkanen ja Matti Latvala. Toisella jaksolla ratkaisevan juoksun iski Tahkon Valentin Ikonen, joka löi pallon kolmosjatkeelta läpi. KPL ei saanut yhtään juoksua joten lopputuloksena oli hallisarjan hopeamitali. KPL:n peli ei lopputurnausviikonloppuna yltänyt aiempien otteluiden tasolle, ja virheet sekä sisä- että ulkopelissä koituivat kohtalokkaiksi. Kapteeni Matti Latvala oli pettynyt suoritukseen ja nosti esiin etenemisvirheet sekä ykköstilanteen hölmöilyt. Sarja-avaus onkin 5.5. Kouvolassa juuri Hyvinkään Tahkoa vastaan. Osta kausikortti tai lippupaketit nyt Koplakaupasta! Arsedelin juoksukooste:

Talvisuperin välierässä tasainen ja tiukkajuoksuinen vääntö Imatran Pallo-Veikkoja vastaan ratkesi Koplan hyväksi jaksoin 1-0 (2-0, 1-1). Ottelua sai jännittää aina toisen jakson loppuun asti, kunnes Teemu Nikkasen takarajapommi ratkaisi ottelun. Voitolla Kopla etenee huomenna pelattavaan Talvisuperin loppuotteluun! Ottelun tilastot löytyvät Pesistuloksista . Tiukkaa peliä Ottelun ensimmäinen jakso oli hienoisesti Kopla-merkkinen. Ensimmäisessä vuorossa Koplan Perttu Kenttäaho järjesteli ajolähdön, josta juuri tuoreen jatkosopimuksen vuoteen 2027 allekirjoittanut Patrik Wahlsten pomputti heti ensimmäisellä lyönnillään tilanteeksi 1-0. Juoksun tuojana oli Jasperi Luoma . Ottelu jatkui myös Koplan hallussa koko ensimmäisen jakson, mutta seuraavaa juoksua saatiin odottaa neljänteen vuoroon. Asialla oli jälleen sama mies, kun Wahlstenin kova saumalyönti puri IPV:n ulkokenttään. 2-0-juoksun tuojana oli tällä kertaa Koplan parhaana palkittu Eemeli Laine . Myös 3-0-juoksu oli jo käytännössä kotipesässä asti, kunnes syöttötuomari Jukka Marttala tulkitsi tilanteen estämiseksi. Teemu Nikkasen näppi valui ykköspesälle asti, jossa Tommi Mäentausta ei väistänyt pesän kärjessä Marttalan mielestä tarpeeksi nopeasti, ja peli pysyi 2-0-tilanteessa. Tilanne ei sen kummempaa jäänyt harmittamaan, sillä IPV ei onnistunut luomaan yhtäkään kolmostilannetta ensimmäisellä jaksolla. Jakso päättyi Koplan voittoon juoksuin 2-0. Trilleri loppuun asti Toisella jaksolla jatkettiin tasaisissa merkeissä. IPV onnistui rakentamaan ensimmäisen kolmostilanteen ja ajolähdön jakson toisessa vuorossa. Sitä IPV ei jättänyt hyödyntämättä. IPV:n 0-1-johtoon löi lyöjäjokeri Ville-Veikko Olli ja toi Juho Hakomäki . Hakomäki oli myös taiteilla toisen juoksun IPV:lle komealla näpillä, mutta Laine poltti etenevän Joona Sikiön komealla syöksyhaulla. Vaikka vielä Talvisuperia pelattiinkin, lämpö alkoi jo nousta hyvin vuoron päätteeksi, kun Koplan Laine ja IPV:n Matias Kauppinen ottivat hiukan yhteen ykköspesän tuntumassa. IPV ei enempää juoksuja saanut jaksolla, joten Talvisuperin loppuottelupaikkaan vaadittiin vain yksi juoksu. Kopla järjesteli viimeiseen sisävuoroonsa pelipaikkoja, ja sai kuin saikin jokeriksi vaihdetun Mäentaustan kolmospesälle. Tällä kertaa Kopla ei jättänyt unelmapaikkaa käyttämättä. Lavalle astellut lyöjätykki Nikkanen löi pallon vastustamattomasti takarajalle, ja Mäentaustan juhliessa matkalla kotipesään Kopla oli varmistanut paikkansa Talvisuperin loppuottelussa. Jakso päättyi tasan 1-1, jolloin koko ottelu päättyi Koplan voittoon jaksoin 1-0. Talvisuperin loppuottelussa vastaan asettuu Hyvinkään Tahko. Ottelu pelataan jo huomenna sunnuntaina Seinäjoki Areenassa. Ottelu alkaa klo 16. Arsedelin juoksukooste:

Kouvolan Pallonlyöjät on tehnyt todella ison pelaajajatkosopimuksen. Tällä sopimuksella joukkueessa on lisää huimaa lyöntiosaamista myös tulevina kausina! Viime vuoden runkosarjan lyöjäkuningas Patrik Wahlsten kirjoitti seuran kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen ja kertoo viihtyvänsä Kouvolassa. - Kouvolassa on hyvä olla pesäpallon puolesta ja ihan muunkin elämän puolesta. Joukkue on täynnä pelaajia, jotka lukeutuu sarjan parhaimmistoon nuoresta iästä huolimatta. Ja KPL:n oma juniorimylly kaksikon Pitkänen&Ilander johdolla tuottaa lisää tulevaisuuden tähtiä meille Superpesikseen, niin voi sanoa että tulevaisuus näyttää valoisalta, Wahlsten rummuttaa. Lyöntitykki nähdään KPL:n väreissä ainakin siis vuoteen 2027 saakka. Wahlsten on pelannut joukkueessa kaudesta 2023 lähtien ja niitannut juoksua juoksun perään armottomasti. - Runkosarjan lyöjäkuningas kyseessä, niin tämä on tosi iso pala niihin meidän jatkoajatuksiin, että tavoitteena on jollain aikajanalla voittaa suomenmestaruus, iloitsee KPL:n toiminnanjohtaja Mika Toivola . Meneillään olevassa Talvisuperissa Wahlsten on iskenyt jo alkulohkoissa 0+10 ja on tällä hetkellä sarjan lyöntitilaston toinen ja tehotilaston neljäs. Samaa meininkiä lyöntitykki lupaa jatkossakin. - Tulevilta kausilta voidaan odottaa menestystä. Otimme jo askeleita eteenpäin viime kaudella ja aiomme tehdä saman tulevinakin kausina. Lupaan lyödä juoksuja jatkossakin, joten myös siihen kannattaa varautua! - Onhan meillä myös Suomen äänekkäimmät ja uskollisimmat fanit, joten kyllähän täällä viihtyy. Pitäkää ääntä jatkossakin! 🖤💛 Patrik "Pate" Wahlstenin mukana tulevalla kaudella on kummiyritys K-Supermarket Valtari . Kouvolan Pallonlyöjien sopimustilanne 28.3.2025 2025: Aaron Honkanen, Jiri Joukainen, Matti Latvala, Miki Likander, Teemu Nikkanen,  Tommi Mäentausta, Toni Tossavainen, Valtteri Luoma ja  Ville Pesu 2026: Aapo Kinnunen, Eemeli Laine,  Elias Pitkänen,  Jasperi Luoma, Jesse Eskelinen ja  Perttu Kenttäaho 2027: Akseli Pitkänen, Patrik Wahlsten ja Patrik Vartama Valmennus: Petri Tuuva 2026 + optio 2027

Edustusjoukkueen pelinjohtaja-päävalmentaja Petri Tuuva tuo Kouvolan Pallonlyöjiin peliälyä, laajaa lajitietoutta ja vankkaa valmennusosaamista jatkossakin. Joukkuetta luotsaava Petri Tuuva jatkaa kuluvan kauden jälkeen 1+1 -jatkosopimuksella, joka kattaa kauden 2026 sekä option kaudesta 2027. Joukkueen viime kaudella pronssille vienyt Tuuva kertoo, että jatkosopimuksen tekeminen oli helppoa, kun seuran ajatukset osuvat hänen omien kanssa hyvin yhteen. - Viihdyn hyvin Kouvolassa. Pelaajat ovat erittäin sitoutuneita ja menestystä janoavia ja seurassa tehdään hyvää työtä joka sektorilla. Joukkueen rakenne on sellainen, että menestystä voi odottaa tulevina vuosina. On hienoa olla osana Kopla-perhettä! Myös seuran puolelta sopimuksen tekeminen oli luontevaa. - Viime vuosi osoitti, että peli kehittyi koko ajan ja seuran puolesta oltiin tyytyväisiä siihen tulokseen, mitä meidän pelinjohto sai aikaiseksi. Nämä on aina prosesseja ja meillä oli iso halu jatkaa tätä prosessia, kommentoi KPL:n toiminnanjohtaja Mika Toivola . Joukkue on hyvissä käsissä - tästä on hyvä jatkaa kohti Talvisuperin finaaliviikonloppua ja pesiskesää 2025!

Kauden aloitus lähenee - onko varusteet ja liput kunnossa? Suuren suosion saavuttanutta Koplan tupsupipoa on nimittäin jälleen varastossa! Tupsupipo on luotettava asuste viileisiin pesisiltoihin, joten ole nopea ja hanki omasi ennen kuin tämäkin erä myydään loppuun. Kauden aloitukseen kannattaa lisäksi valmistautua hankkimalla kausikortti - näin varmistat oman vakipaikkasi katsomossa ja pääsyn jokaiseen runkosarjan kotimatsiin, joita on tällä kaudella huimat 17. Kausikortilla yksittäisen ottelun hinnaksi jää parhaimmillaan vain 10 euroa! Toinen hyvä ja kätevä vaihtoehto on lippupaketti, josta saat kerralla useampaan runkosarjan otteluun liput eikä tarvitse kuin saapua lipun kanssa paikalle. Tutustu lippuvaihtoehtoihin täällä ja tee ostokset Koplakaupassa . Miesten superpesiksen kausi alkaa kotimatsilla KSS Energia Areenalla maanantaina 5.5.2025 klo 18 ja vastassa on Hyvinkään Tahko. Tervetuloa!

Kuva: Kouvolan Ydinkeskusta ry Kouvolan Ydinkeskusta ry järjestää yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa Perinteiset Markkinat Kouvolan Kävelykatu Manskilla viisi kertaa vuodessa. Kouvolan Pallonlyöjät saa jälleen kunnian aloittaa tämän vuoden markkinakierroksen sunnuntaina 13.4. klo 10-16. Koplan ikioma faniryhmä MuKe on myymässä markkinoilla kahvia ja pullaa sekä arpoja, joiden tuotoilla tuetaan junnutoimintaa. Koplan pisteeltä voi ostaa myös fanituotteita ja kausikortteja. Markkinoiden muiltakin myyjiltä löydät runsaan valikoiman tuotteita: käsitöitä, vaatteita, lähiruokaa, herkkuja, vihanneksia. Tervetuloa nauttimaan kevätpäivästä ja markkinahumusta! Markkinoiden Facebook-tapahtumaan pääset tästä . Lisätiedot: Kouvolan Some ja Kouvolan Ydinkeskusta ry

Kuva: Vesa Sailio Viikonloppuna pelataan Ykköspesiksen ja Suomensarjan harjoitusotteluita Sami Hyypiä-areenalla Kuusankoskella. Molempiin otteluihin on vapaa pääsy. Otteluaikataulut: la 15.3. klo 17:00 Kouvolan Pallonlyöjät - Helsingin Puna-Mustat (MYP) su 16.3. klo 11:15 Kouvolan Pallonlyöjät - Jokioisten Koetus (MSS) Tervetuloa katsomaan!

KPL ei saanut sisäpeliään kunnolla käyntiin, kun lohtuvoittoa hakenut Manse PP tuotti Koplalle kauden ensimmäisen tappion. Koplan osalta Talvisuperin alkusarjan viimeisen viikonlopun ensimmäinen ottelu päättyi Mansen voittoon jaksoin 1-0 (0-0. 4-2). Kopla lopettaa alkusarjan Haminan Palloilijoita vastaan heti huomenna klo 13.00. Ottelun tilastot löytyvät Pesistuloksista . Ulkopelin juhlaa Kun Superpesiksen edellisen kauden runkosarjan sijoilta 1. ja 2. löytyvät joukkueet kohtaavat, on todennäköistä, että vastassa on kaksi pesäpallomaailman parhaimpiin kuuluvaa ulkokenttää. Sen myös KPL ja Manse PP näyttivät ensimmäisellä jaksolla, kun joukkueet kohtasivat miesten Talvisuperin alkusarjan viimeisenä viikonloppuna. Kopla voitti hutunkeiton ja päätti aloittaa ottelun ulkona, jättäen Mansen ilman kolmostilannetta ensimmäisessä vuorossa. Omassa sisävuorossaan Kopla oli jo aloittaa räväkästi, kun neljän lyöjän jälkeen oli syntymässä ajolähtö. Sotkamon Jymystä Manseen täksi kaudeksi siirtyneen Aapo Komulaisen yllättävä syöttö kuitenkin tuomittiin Koplan voimakkaasta protestoinnista huolimatta oikeaksi syötöksi, josta lopputuloksena oli kolme paloa ja vuoronvaihto. Manse taas oli lähellä siirtyä johtoon, kun jokeri Henri Puputin lyönti kantoi takarajalle asti. Lyönti tuomittiin kuitenkin laittomaksi, ja seuraavasta lyönnistä Jesse Eskelisen koppihausta tulleet kaksi paloa kakkos- ja kotipesään tarkoitti jälleen vuoronvaihtoa. Peli jatkui tasaisena ensimmäisen jakson loppuun asti. Molemmilta joukkueilta nähtiin hyviä yrityksiä vaihto- ja kotiutustilanteissa, mutta tilanteet kaatuivat viimeistään ajolähdössä kummankin joukkueen vahvaan ulkopeliin ja lukkarityöskentelyyn. Viimeisessä vuorossa Manse päätti käyttää aikalisänsä ajolähtötilanteessa, mutta Koplan Pitkäsen veljekset, Elias Pitkänen ja Akseli Pitkänen , viimeistään varmistivat, että Mansen juoksusarake näytti nollaa. Kopla ei myöskään löytänyt lääkkeitä Mansen ulkokentän murtamiseen, ja pelin ensimmäinen jakso päättyi kutkuttavasti tilanteessa 0-0. Mansen sisäpeli aukeaa Kopla ei toisen jakson alussa vielä saanut omaa sisäpeliään käyntiin. Myös Mansen sisäpeli näytti yskähtelevän, kun tyhjään kenttään tuli lyömään jo numerolla 8 pelaava Valtteri Savilahti . Esiin astui kuitenkin Mansen jokeripari Perttu Ruuska ja Henri Puputti. Ensin Ruuska löi kolmospuolelta läpi tilanteeksi 1-0, kun läpilyönnin seurauksena kakkospesällä ollut Savilahti pääsi tuomaan ottelun ensimmäisen juoksun hallisäännöillä yhden pesävälin yli. Seuraavaksi Puputti sai vaihdettua Ruuskan kolmospesälle ja siitä kotipesään asti kakkossaumaan suuntautuneella lyönnillä. Mansen ensimmäisen sisävuoron jälkeen tilanne oli 2-0. Kopla ei tästä kuitenkaan säikähtänyt. Numerolla 1 pelannut Eemeli Laine täräytti heti ensimmäisellä lyönnillään kakkospesän päältä läpi, ja pääsi suoraan kakkospesälle. Tästä innostuneena Kopla kavensi pelin, kun jokerina pelanneen Matti Latvalan vapaa lyönti tippui Mansen koppari Savilahden eteen, ja kolmospesälle päässyt Laine kipitti kotiin tilanteeksi 2-1. Toisen tasoittavalla Mansen Puputti paransi kuitenkin omaa sisäpeliään, ja pääsi ajolähdössä lyömään kumuralla Mansen 3-1-johtoon, Antti Korhosen tuodessa juoksun. Ottelun kummallisin tilanne nähtiin Koplan kolmannessa sisävuorossa. Patrik Vartama ei osunut Komulaisen väärään syöttöön, ja kompastui etukentälle. Tästä paloa yrittämään lähtenyt Komulainen taas kompastui itse Vartamaan. Komulainen yritti vedota syöttötuomari Patrik Lahteen , että tilanteesta tuomittaisiin estäminen, mutta tilanteen lopputuloksena Koplalle tuli vain yksi palo, kun Vartama oli irti kotipesästä. Kummallista sen sijaan ei ollut, että jokeri Patrik Wahlsten puhkoi takatilanteessa kakkossauman, josta tilanteeksi kaventui 3-2. Juoksun tuojana oli jälleen Laine. Manse lisäsi kolmannessa vuorossa johtoaan, kun Antti Korhosen kumura tipahti Perttu Kenttäahon eteen, 4-2-juoksun tuojana ollen Simo Vainikainen . Juoksun seurauksena Koplan olisi täytynyt tehdä vähintään kaksi juoksua jatkaakseen Mansen viimeiseen sisävuoroon. Tähän Kopla ei kuitenkaan tällä kertaa pystynyt, ja toinen jakso päättyi Manselle juoksuin 4-2. Manse voitti ottelun tiukkojen tilanteiden jälkeen jaksoin 1-0. Ottelun lopputulos merkitsi sitä, että Koplan tilastoihin merkittiin kauden ensimmäinen tappio. Mansen taival Talvisuperissa sen sijaan päättyi tähän otteluun, sillä edes kolmen pisteen voitto ei olisi nostanut tamperelaisia lopputurnauspaikkaan. KPL sen sijaan pääsee vielä jahtaamaan alkusarjan lohkovoittoa, kun huomenna sunnuntaina vastaan asettuu rakas kymenlaaksolainen kilpakumppani Haminan Palloilijat. Ottelu pelataan Jyväskylässä klo 13.00. Arsedelin juoksukooste:

Viikonloppuna sinetöidään Talvisuperin alkulohkomatsit. Kouvolan Pallonlyöjät ottelee lauantaina Tampereella ja sunnuntaina Jyväskylässä. Tarkemmat otteluaikataulut alla. Hienoa Talvisuperkautta pelannut KPL on valmiina viimeisiin alkulohkon otteluihin. Viimeisin voitto helmikuun alussa varmisti KPL:n pääsyn lopputurnaukseen, joka järjestetään Seinäjoella 29.-30.3.2025. - Pelejä on ollut harvoin mutta hyvin ollaan treenattu. Viimeisistä peleistä ei tauon jälkeen ihan tiennyt mitä odottaa, mutta ne lähti ihan hyvin ja suoritusvarmuus oli varmempaa kuin vastustajalla. Kolmen kierroksen jälkeen kun ollaan varmasti lopputurnauksessa, niin hyvin on meille käynyt, toteaa joukkueen pelinjohtaja-päävalmentaja Petri Tuuva . B-lohkon kärjessä viilettävä ja puhdasta 3 pisteen peliä pelannut KPL kohtaa tulevana viikonloppuna ensin lauantaina lohkon neljäntenä olevan Manse PP:n ja sunnuntaina lohkon hänniltä Haminan Palloilijat. Ruutu+ lähettää ottelut suorana ja liput ottelutapahtumiin myy Ticketmaster . Käy kurkkaamassa joukkueen treenitunnelmia ja Tuuvan kaikki mietteet Koplan some-kanavilta: Instagram , Facebook Otteluaikataulut la 8.3. klo 17:00 Manse PP - KPL , Tampereen Messu- ja Urheilukeskus su 9.3. klo 13:00 HP - KPL , Huhtahalli Jyväskylä

Kouvolan Pallonlyöjien toimisto on suljettuna tällä viikolla torstain ja perjantain 20-21.2. ja palvelee jälleen tiistaina 25.2. klo 10-15.

KOUVOLAN PALLONLYÖJÄT Seura on perustettu 2.10.1931 rautatieläisten seuratalon kerhohuoneessa Kouvolassa Superpesiksessä 62 kautta (1931-2024) Maratontaulukossa 4:nnellä sijalla (2022) 1931-2022: 1303 ottelua, 8912 tehtyä juoksua, 8261 päästettyä juoksua, pisteitä 1670, voitto % 52,7 Suomen mestari 1966, 1967, 1968, 1969, 1976 SM-hopeaa 1943, 1955, 1960, 1970, 2009, 2010, 2018, 2020, 2021 SM-pronssia 1954, 1959, 1972, 1977, 2019, 2024 Yleisöennätys 5648 katsojaa 3.loppuottelussa 11.9.2010 KPL – Vimpelin Veto 2-0 (1-0, 4-2) Pelipuvun väri mustakeltainen Kotikenttä KSS Energia Areena Kouvolan Urheilupuistossa Kouvolan Pallonlyöjien historia: 1930-luku Pesäpallolla oli tukeva jalansija Kouvolassa jo vuonna 1931, mutta oman erikoisseuran kauppala sai vasta lokakuun toisena päivänä vuonna 1931, kun opettaja Eero Korhonen ja ylioppilas V.J. Riekkinen päättivät kutsua kokouksen koolle. Paikalle saapui nelisenkymmentä pesäpalloa harrastavaa henkilöä. Pöytäkirjuri Riekkisen alustuksen jälkeen kokous hyväksyi ehdotuksen perustaa Kouvolaan oma pesäpalloseura. Rautatieläisten seuratalon kerhohuoneessa pidetyssä kokouksessa Kouvolan Pallonlyöjät sai nimensä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansakoulunopettaja Eero Korhonen. Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Korhonen, varapuheenjohtajaksi hra A. Virtanen, kirjuriksi kersantti T. Pälli, rahastonhoitajaksi hra T. Rämä sekä muiksi jäseniksi neiti Hokkanen ja hra Villikka. Varajäseniksi valittiin neiti Kuusisto ja hra Mattila. (Kouvolan Sanomat). Vuonna 1933 nuorten joukkue selviytyi Suomen mestariksi. Mestaruus antoi uskoa tulevaisuuteen. Berliinin olympiakisojen vuosi 1936 nousi merkittäväksi virstanpylvääksi, kun KPL:n nuorten joukkue uusi kolmen vuoden takaisen mestaruutensa. 1940-luku Toiminta vilkastui ja KPL osallistui sarjoihin viidellä joukkueella. Vuonna 1947 miehet ottelivat Suomi-sarjassa, naiset mukana Suurkisoissa ja piirisarjassa. Junioreiden puolella myönteinen kehitys jatkui. Tuloksena Suurkisojen ja Suomen mestaruus. Vuonna 1948 KPL selviytyi mestaruussarjakarsintoihin, mutta tavoiteltu nousu valioiden joukkoon jäi saavuttamatta. Piirin mestari Myllykosken Kilpa-Veikot raivasivat tiensä Suomen mestaruuteen saakka. 1950-luku Toiveiden täyttymys koitti vuonna 1951. Tiukkojen karsintojen jälkeen KPL nousi 20-vuotisjuhlien kunniaksi mestaruussarjaan! Vuonna 1953 KPL pukeutui uusiin baseball-mallisiin peliasuihin, jotka toivat raikkaan tuulahduksen pelikentille. Sarjataulukossa KPL nousi jo sijalle seitsemän. Kopparina pelannut Ahti Eteläpää kelpuutettiin mukaan Idän joukkueeseen. Vuonna 1954 KPL nousi mitaleille. Pronssimitalit maistuivat ja kakkosjoukkue pelasi Suomi-sarjassa. Myös talouspuolella KPL:n toiminta kehittyi. Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalon valmistumisen myötä harjoitteluolosuhteet paranivat myös talvella. Vuonna 1955 edustusjoukkue nappasi SM-hopean ja ikämiehet ottivat Suomen mestaruuden. Lukkarina pelannut Yrjö Pauloff nousi sarjan lyöntikuninkaaksi. 1960-luku Vuonna 1962 edustusjoukkue koki muodonmuutoksen, kun pitkään kasassa pysynyt miehistö hajosi. Tästä huolimatta KPL säilytti sarjapaikan. Nuorennusleikkaus jatkui vuonna 1963 ja jo kaudella 1964 KPL kolkutteli mitalisijoituksia. Vuonna 1965 KPL säilytti sarjapaikan vasta viime hetkellä Oulun Liposta saavutettujen voittojen ansiosta. Vierasmatkan KPL teki lentokoneella. Samana vuonna Kouvolan Kiekko otti jääkiekon ohjat itselleen. Mestaruus vuonna 1966! Ensimmäinen Suomen mestaruus osui KPL:n 35-vuotisjuhlavuotena. Mestaruus tuli vasta uusintaottelun jälkeen. KPL ja Vimpelin Veto päätyivät sarjassa tasapisteisiin ja itsevarmoille vimpeliläisille kävi neuvotteluiden jälkeen uusintaottelun pelaaminen täpötäydellä Kouvolan pesäpallostadionilla. 5585 katsojan edessä KPL nousi kahdeksannessa vuorossa 3 -5 tappiotilanteesta 12-6 voitton! Kotiyleisön riemulla ei ollut rajoja, kun Kouvolan ylpeys takoi peräti kahdeksan juoksua yhteen sisävuoroon. Samana vuonna pesäpalloliitto palkitsi KPL:n hopeaviirillä pitkäaikaisesta ja menestyksellisestä työstä pesäpallon hyväksi. Mestaruus synnytti todellisen pesäpallobuumin Kouvolaan. Vuonna 1967 oli toisen mestaruuden aika. Nopea Ilkka Kauppinen voitti sarjan etenijätilaston ja Itä-Länsi-otteluissa KPL:llä oli vahva edustus. Samana vuonna naiset nousivat mestaruussarjaan ja kakkosjoukkue Suomi-sarjaan. Vuonna 1968 KPL pelasi siis naisten ja miesten mestaruussarjaa. Miesten kultasuoni oli löytynyt ja KPL juhli jälleen Suomen mestaruutta. Vuoden lukkariksi valittiin Pertti Lonka ja KPL oli vahvasti esillä myös valtakunnallisesti, kun Yleisradio lähetti aamukahvilähetyksen Kouvolan uimahallista. Liikemiehet Onni ja Otso Paavola lahjoittivat kaupungille pesäpalloilijapatsaan, joka on edelleen Salpausselänkadulla. Neljäs mestaruus putkeen tuli vuonna 1969. Lisäksi miehet saavuttivat cup-mestaruuden ja KPL:stä Idän joukkueessa oli jälleen runsas edustus. Anssi Vesala saavutti lyöjäkuninkuuden ja vuoden pesäpalloilijan tittelin. Nuorisotoiminnan laajuudesta kertoo se, että junioritoiminnassa mukana oli peräti 2100 junnua. KPL järjesti Itä-Länsi ottelun, joka keräsi sateisesta säästä huolimatta 2603 lajiniiloa. 1970-luku Vuosikymmen lähti liikkeelle hopeisena. Ulvilan Pesä-Veikot vei kultamitalit ja KPL saalisti hopeaa ennen Haminan Palloilijoita. KPL vei hopeamitalit niukasti keskinäisten otteluiden perusteella. Kari Ekroth otti pronssia valtakunnallisissa tekniikkamestaruuskisoissa. Oli jälleen nuorennusleikkauksen aika. KPL:n neljään mestaruuteen luotsannut Timo Raussi luopui pelinjohtajan tehtävistä vuonna 1972 ja oppipoikana mukana ollut Pekka Miettinen otti viuhkan haltuunsa. Antero Vatto oli tehotilastossa korkealla. Lyöjätilaston neljäs sija ja etenijätilaston toinen sija teki Vatosta valtakunnan parhaan sisäpelaajan. Eikä Vatto ollut heikompi ulkopelissäkään. KPL teki sarjassa eniten juoksuja (209), mutta se riitti vain pronssimitaliin. Junioripuolella Pertti Salonen ja Reijo Linden vetivät toimintaa ansiokkaasti. KPL voitti junioreissa 15- ja 19-vuotiaiden Suomen mestaruuden. Vuonna 1973 Vatto siirtyi tiukkojen neuvotteluiden jälkeen Helsingin Puna-Mustiin, eikä KPL luopunut pienellä rahalla valtakunnan ykköspelaajasta. Sarjassa KPL hiipui peräpäähän ja sarjapaikka varmistui vasta toiseksi viimeisellä kierroksella. 15-vuotiaat ilahduttivat ottamalla jälleen Suomen mestaruuden. KPL ei lähtenyt hankkimaan maksukyvystä huolimatta pelaajia ulkopuolelta, vaan luotto omiin pelaajiin pysyi. Joukkueen rungot muodostivat edelleen omat miehet. Vuonna 1974 sarjapaikka meni jälleen tiukoille, mutta yksi piste piti KPL:n mestaruussarjassa. Pelinjohtajaksi palannut Raussi lupasi, että KPL palaa pian mestaruustaisteluun. Kotikatsomo arvosti KPL:n ratkaisua panostaa omiin nuoriin. KPL nousikin vuonna 1975 neljännelle sijalle hienon taistelun jälkeen. Junioreissa 17- ja 19-vuotiaat saalistivat mestaruuden. Raussin puheet olivat totta vuonna 1976. KPL:n tähtirivistöön lisättiin viides tähti, kun KPL juhli seurahistorian tämän hetken viimeisintä Suomen mestaruutta. KPL voitti myös 19-vuotiaiden mestaruuden ja kakkosjoukkue nousi suomensarjaan. Taloudellisesti hyvän kauden lisäksi lukkari Pertti Lonka valittiin vuoden lukkariksi. Vuonna 1977 KPL oli ykkösmestarisuosikki. KPL pelasi kenties paremmin kuin edellisellä kaudella, mutta saaliina olivat vain pronssimitalit. Vuodeksi 1978 edustusjoukkueessa tapahtui jälleen nuorennusta, kun Kari Ekroth, Pekka Henttonen, Kari Ikonen ja Paavo Pekkalin nostettiin miehistöön. KPL sijoittui viidenneksi. Monipuolinen KPL-legenda Matti Lautala lopetti upean pelaajauransa SM-tasolla kaudella 1979. KPL oli ilman Lautalaa lähellä putoamissarjaa, mutta vältti sen pisteen turvin. 13-vuotiaat juhlivat kauden jälkeen mestaruutta. Vuonna 1979 pelattiin Kouvolassa mestaruudesta, kun ääriään myöten täyteen ahdetulla pesäpallostadionilla todistettiin Jyväskylän Kirin ja Hyvinkään Tahkon uusintaottelua. Legendojen mukaan ottelussa oli paikalla yli 10 000 katsojaa. Viralliseksi lukemaksi historiankirjoihin on jäänyt 9700 maksanutta katsojaa. 1980-luku Jorma Ahvenainen lopetti pelaajana vuonna 1980 ja siirtyi KPL:n viuhkan varteen. Ilkka Porraksen kanssa ”Jomi” muodosti asiantuntevan kaksikon. Mister KPL:ksi kutsuttu Porras jaksoi aina kannustaa positiivisesti. Matti Lautala teki yllättävän paluun KPL:n paitaan kaudella 1980 ja myös Pekka Harjula palasi KPL:n riveihin. KPL joutui kauden päätteeksi putoamissarjaan, joka sinetöityi vasta päätöskierroksen niukan 10-7 tappion jälkeen Kankaanpäässä. Voitolla KPL olisi päässyt loppusarjaan. Putoamissarja pysyi jännittävänä loppuun saakka. KPL varmisti sarjapaikan vasta viimeisessä ottelussa Jyväskylän Lohea vastaan. KPL:n sankariksi nousi Markku Löfman. Samalla KPL sai apuja Imatran Pallo-Veikoilta, jotka hoitivat oman osuutensa kukistamalla Iin Urheilijat. 15-vuotiaiden sarjassa tuli jälleen mestaruus. Joukkueessa pelasivat muun muassa Pekka Hasu, Paavo Hämäläinen, Aslak Kaikko ja Vesa Mikkola. Vuonna 1981 oli KPL:n 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuotta latisti joukkueen pelaajatilanne. Putoamispeikon kanssa taistellut KPL onnistui kuitenkin välttämään putoamisen. Näin KPL aloitti jo neljännen peräkkäisen vuosikymmenen mestaruussarjassa. Vuonna 1982 putoaminen oli sitten totta. Lohtua toi B-poikien Suomen mestaruus. Paluu mestaruussarjaan onnistui kuitenkin jo kaudella 1984 ja vuosi tämän jälkeen KPL oli jo viides. Vuonna 1985 KPL pääsi televisioon kotiottelussa Jyväskylän Kiriä vastaan. Kauden aikana koettiin myös dramatiikkaa, kun lukkari Topi Korhosen nuhalääkkeestä löytyi kielletty aineosa. Tunteet kuumenivat myös katsomossa, sillä Alajärven Ankkureita vastaan pelatun ottelun jälkeen tuomarit joutuivat kouvolalaisyleisön hampaisiin. Vuonna 1986 KPL putosi jälleen vain palatakseen vuonna 1987 mestaruussarjaan. 1990-luku 1990-luku on KPL:n vaikein. Vielä vuonna 1990 ja 1991 KPL pelasi mestaruussarjassa, mutta siitä eteenpäin 1990-luku oli tuskaisten polkujen taival, vaikka valonpilkahduksia oli näkyvissä. Vuonna 1991 mestaruussarja muuttui Superpesikseksi ja Kouvola isännöi KPL:n 60-vuotisjuhlavuonna valtakunnallista Tenavaleiriä. Vahva talkoohenki on säilynyt KPL:n toiminnassa näihin päiviin saakka, vaikka edustusjoukkueelle tulikin lähtö sarjaporrasta alemmas kauden 1991 jälkeen. Marko Hovi ja Mikko Vainonen nousivat edustusjoukkueen mukaan. Vuodet 1992 – 1995 KPL vaelteli varjojen mailla. Joukkueen tie vei synkästi suomensarjaan ja pesäpalloa seurasivat vain vannoutuneimmat fanit. Vuonna 1996 Paavo Hämäläisen johtama joukkue osoitti kuitenkin, että mustakeltaiset värit kuuluvat ylemmäs. Puhtaalla pelillä läpi kauden pelannut KPL palasi Ykkössarjaan näytöstyyliin. Samana vuonna KPL:n ja Kuusankosken Puhdin C-pojat voittivat SM-hopeaa. Motivoitunut ja tasaisen vahva jatkoi kaudella 1997 hyviä otteita ja selvisi peräti nousukarsintoihin. Nuori 17-vuotias Jaakko Kuoppa nousi edustusjoukkueen miehistöön näyttävästi. Paluu parrasvaloihin koitti kauden 1998 päätteeksi. Paavo Hämäläisen johtamana KPL palasi Superpesikseen. KPL varmisti sarjanousun Kuusankosken Puhdin vieraana 16. elokuuta. Sopupelit koettelivat pesäpalloa kauden 1998 päätteeksi. Valmistautuminen Superpesikseen ei ollut paras mahdollinen, kun lööpit riepottelivat pesäpalloa. KPL oli kuitenkin siirtomarkkinoilla aktiivinen, kun joukkueeseen tuli peräti 5 uutta pelaajaa. Pelinjohtajaksi nousi Raimo Bragge. Kausi oli KPL:lle vaikea ja kauden päätteeksi sarjajumbon hissi vei taas alaspäin Ykkössarjaan, kun IPV voitti kuumien karsintaotteluiden jälkeen KPL:n voitoin 3-1. Jaakko Kuoppa nousi 1990-luvulla ainoana KPL-pelaajana Itä-Länsi-otteluun. 2000-luku Nopea paluu pääsarjaan oli KPL:n mielessä saman tien. Kauan ei jääty aikailemaan ja joukkueeseen nousivat lahjakkaat omat kasvatit. Pelinjohtajaksi tuli Eero Pitkänen. Täsmähankinnat osoittautuivat vahvistuksiksi ja KPL sinnitteli nousukarsintoihin. Vuonna 2001 KPL täytti 70 vuotta ja puheenjohtajana pitkän päivätyön KPL:n eteen tehnyt Risto Ranta teki tilaa Aslak Kaikolle. Joukkueen kokoonpano nuorentui ja lopulta Ykkössarjassa tuloksena oli kahdeksas sija. Vuonna 2002 nousu toteutui dramaattisten vaiheiden jälkeen. Karsintasarjaan selvinnyt KPL pääsi uusintaotteluun tasapisteissä olleen Vimpelin Vedon kanssa. Jyväskylän Hippoksella syksyisessä säässä pelattu ottelu päättyi KPL:n riemujuhliin. Kausi 2003 lähti käyntiin voitokkaasti, mutta valoisasti liikkeelle lähtenyt kausi päättyi pettymykseen. Hissijoukkueeksi ajautunut KPL joutui hakemaan jälleen vauhtia Ykkössarjasta. KPL ei lannistunut. Uuden nousun arkkitehdiksi pestattiin Hyvinkään Tahkossa komean pelaajauran pelannut Marko Hovi, joka siirtyi takaisin kasvattajaseuraansa. Puheenjohtaja Aslak Kaikko näytteli myös vahvaa roolia KPL:n uudessa nousussa. Kausi 2004 sujuikin vallan mainiosti. KPL pelasi Ykkössarjan sensaatiomaisesti häviämättä otteluakaan. Ensimmäisen ottelun KPL hävisi vasta 1. syyskuuta sen jälkeen, kun se oli jo varmistanut nousunsa takaisin Superpesikseen. Vuonna 2005 KPL vahvisti rivejään kahdella täsmähankinnalla, kun Sami Karjala ja Teemu Haataja liittyivät KPL:ään. Valtakunnan nopeimman kärkiduon muodostaneet pelaajat olivat näkyvästi esillä, vaikka KPL:n sarjapaikka varmistui vasta raastavien karsintojen kautta. Vuonna 2006 siirtoliikenne Oulusta toi pohjoista voimaa KPL:ään. Talvella juhlittu Halli-SM-kulta ei enää kesällä painanut. Katkerasti viimeisen ottelun Kankaanpäässä hävinnyt KPL oli jälleen sen tosiasian edessä, että vauhtia piti hakea sarjaporrasta alempaa. Syystalvella tapahtui kuitenkin KPL:n kannalta merkittävä ratkaisu. KPL ja Imatran Pallo-Veikot sopivat sarjapaikkojen vaihtamisesta ja KPL sai takaoven kautta paikan Superpesikseen. KPL laittoi saman tien tuulemaan, kun Ykkössarjaan valmistautunut joukkue vahvistui Toni Kohosella ja Sami Joukaisella. Nuori Kaksi pesäpallokenttien kovinta pelaajaa eivät kuitenkaan vielä auttaneet KPL:ää mitalipeleihin. Loppujen lopuksi KPL sijoittui sarjassa yhdeksänneksi. KPL:stä pelipaikkaa hakemaan tullut Juho Hacklin nappasi paikan pelaavasta kokoonpanosta. Jokioisista KPL:ään siirtynyt Hacklin on KPL:n nykypelaajista pisimpään yhtäjaksoisesti KPL:ää edustanut pelaaja. Kaudeksi 2008 KPL vahvisti rivejään lisää. Saku Kapasen, Olli Lehtolan, ja Marko Nygårdin myötä KPL:llä oli iskukykyinen joukkue ja mitalipelit kutsuivat KPL:ää yli kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. KPL hävisi kuitenkin pronssiottelut Nurmon Jymylle ja tuloksena oli neljäs sija. KPL:n runko säilyi hyvin kasassa ja Anssi Lammila liittyi mukaan. Mestaruus mielessä kauteen lähtenyt KPL nosti pesäpallobuumin takaisin kaupunkiin. Puolivälieräsarjassa KPL joutui tiukille Oulun Lippoa vastaan, mutta selvitti hikisen 7. otteluun venyneen sarjan täpärästi. Välierissä Vimpelin Veto oli KPL:lle suupala, vaikka Saarikentän yleisö teki kaikkensa. Välieräsarjan ratkaisuksi muodostui Sami Karjalan ilmiömäinen koppi toisessa ottelussa. 3. finaalia KSS Energia Areenaksi nimetyllä stadionilla seurasi huimasti yli 5000 katsojaa. KPL:n oli kuitenkin todettava Sotkamon Jymy paremmaksi 3-1 otteluvoitoin. KPL palasi mitalikantaan 32 vuoden tauon jälkeen. 2010-luku KPL ei jäänyt makaamaan laakereilleen. Pesäpallokenttien yksi väriläiskistä Sami Partanen siirtyi KPL:ään tavoittelemaan mestaruutta. Pelinjohtajaksi tuli nuori Mikko Hylkilä. Kova työ tuotti tulosta ja joukkue otti vuonna 2010 Superpesiksen runkosarjan voiton, ensimmäistä kertaa KPL:n Superpesis-uralla. Buumi nousi entisestään, kun KPL selvitti tiensä toista kertaa peräkkäin finaaliotteluihin. Eeppinen sarja Vimpelin Vetoa noudatti samaa kaavaa kuin vuotta aiempi sarja Jymyä vastaan. KPL:llä oli mahdollisuudet ottaa ensimmäisestä viikonlopusta voitot, mutta niin vain KPL joutui selkä seinää vasten kolmannessa finaaliottelussa kotikentällä. Kirkonmenoja siirtänyt Vimpeli oli laittanut lähes kaikki kyläläiset liikenteeseen huuhtomaan kultaa. Kouvolan Pallonlyöjien suurin yleisö 5648 katsojaa saivat tuulettaa KPL:n finaalivoittoa ja ottelusarjan kaventumista 1-2:een. Saarikentällä seuraavana päivänä Veto oli kuitenkin liian kova ja Jere Dahlströmin johdolla Vimpelin kylä pääsi pitkästä aikaa juhlimaan mestaruutta. Muutoksen ajat olivat käsillä. Toni Kohonen siirtyi Sotkamon Jymyyn ja lukkariksi pestattiin Tahkon ikoni Riku Rantanen. Myös kokenut Jukka Latvala siirtyi KPL:n väreihin. Kauteen kovin odotuksin lähtenyt KPL ei pystynyt missään vaiheessa uhkaamaan kärkikolmikkoa ja tuloksena oli kirvelevä neljäs sija. A-pojat toivat kuitenkin hienon päätöksen kaudelle nappaamalla SM-kultaa. KPL oli jälleen uuden tilanteen edessä. Nuorennusleikkaus oli väistämätön edellytys jatkolle ja Haminan paidassa Superpesiksen portteja kolkutelleet Henri Heikkilä, Sasu Toikka ja Ville Posti liittyivät KPL:ään. Kausi oli uuden opettelua ja kausi päättyi vasta karsintojen jälkeen. Uusien pelaajien sisäänajo oli kuitenkin alkanut ja kaudeksi 2013 KPL joutui jälleen rakentamaan palasia uudelleen. Toiminnanjohtajaksi pestattiin liike-elämän puolelta Jari Vesanen ja lukkariksi tuli vuokrapelaajana Joni Rytkönen. Ennen kauden alkua Saku Kapanen päätti vielä jatkaa uraansa KPL:ssä. Kausi päättyi sijaan 9. Kesään mahtui monia hienoja hetkiä, joista kirkkaimpana nousee Kouvolan Pallonlyöjien Kunniagallerian avaaminen 7. heinäkuuta. Ensimmäiset legendat Yrjö Pauloff, Anssi Vesala, Matti Lautala ja Pertti Lonka nostettiin hienossa tapahtumassa kunniapaikalle. Vuonna 2014 KPL jatkoi joukkueen nuorentamista. Alajärveltä joukkueen riveihin siirtyi Matti Saukko ja Kempeleen Kiristä lyöjäjokeri Ossi Meriläinen. KPL taisteli viimeiseen saakka pudotuspelipaikasta, mutta ailahtelevat otteet tiputtivat KPL:n jälleen pudotuspelien ulkopuolelle 9:nneksi. Kunniagalleriaan liitettiin mukaan mestaripelinjohtaja Timo Raussi ja pelaaja Pekka Taulasalo, jonka esittämä ”Haissun rankuli” nostatti kylmät väreet yleisössä. Joukkueen runko pysyi hyvin kasassa ja täsmähankintoina KPL:ään siirtyivät kaudeksi 2015 Matias Rinta-aho ja Pasi Kokkonen. Pelinjohtajaksi palasi Eero Pitkänen. KPL-legenda Mika-Matti Ojala päätti KPL-uransa haikeasti. Joukkue osoitti, että se pystyy pelaamaan viihdyttävää pesäpalloa ja suunta oli selkeästi ylöspäin. Anssi Lammila oli sarjan paras vaihtaja 1-2 välillä ja Ossi Meriläinen kruunattiin lyöjäkuninkaaksi. Pudotuspeleihin muutaman kuivan kauden jälkeen palannut KPL nosti pesäpallobuumia kaupunkiin ja yleisökeskiarvo nousi peräti 400 katsojalla. Tuloksena oli tippuminen puolivälierissä Jyväskylän Kirille tiukan sarjan jälkeen. B-pojissa KPL tarrasi SM-kultaan 33 vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2016 KPL oli jälleen astetta kovempi. Toni Laakson ja Valentin Ikosen myötä KPL tavoitteli paikkaa mitalipeleistä. Lopulta Laakson loukkaantumisen myötä KPL joutui kierrättämään lukkarin paikkaa. Kauden päätteeksi Kopla sijoittui neljänneksi. Ilahduttavaa oli paluu mitaliotteluihin. Junioreissa menestys jatkui! A-pojat nappasivat SM-kultaa ja B-pojat SM-hopeaa. Harrastajamäärissä KPL sai onnistuneen Kyläpesiksen myötä lisenssiluetteloon yli 450 lasta ja kauden päätteeksi Kopla palkittiin pesäpalloliiton vuoden juniori- ja lisenssiseurana! Myös Kymenlaakson Urheilugaalassa KPL sai tunnustusta vuoden nuorisourheiluseurapalkinnon myötä. 2017 kauteen KPL:n tavoitteena on Suomen mestaruus. Joukkue vahvistui kaikkien aikojen kunnarilyöjä Juha Korhosella ja Alajärven Ankkureista siirtyneellä lukkari Janne Kivipellolla. Junioripuolella KPL palkkasi junioripäällikön hoitamaan kokopäiväisesti junioritoimintaa. Kauden päätteeksi KPL sijoittui neljänneksi. Seura palkittiin pesäpalloliiton vuoden pesisseurana. KPL teki historiaa, sillä seuran joukkueet E-pojista edustukseen saakka pelasivat neljän parhaan joukossa. Muutokset olivat pieniä kauden 2018 joukkueeseen. Pelinjohtajaksi tuli Alajärveltä Matti Iivarinen. Joukkue pysyi hyvin kasassa ja KPL pelasi hienon kauden. Runkosarjassa KPL voitti 19 ottelua putkeen ja sivusi Superpesiksen voittoputkiennätystä. Pudotuspeleissä koettiin pesäpallohuumaa, kun KPL taisteli tiensä finaaleihin. Joensuun Maila oli kuitenkin mestaruuden veroinen ja KPL saavutti seurahistorian seitsemännen SM-hopean. Valtakunnallinen Tenavaleiri toi Kouvolaan 106 joukkuetta pelaamaan heinäkuun helteillä. Junioripuolella KPL:n menestys oli vahvaa. E- ja D-pojat voittivat leirimestaruuden, C- ja B-pojat saavuttivat SM-hopeaa. Kaudella 2019 KPL:n joukkue pysyi miltei samana. IPV:n paitaan siirtyivät Konsta Hyötyläinen ja Teemu Nurmio. Antti Hartikainen tuli uutena vahvistuksena KPL:n paitaan Sotkamon Jymystä. Hartikainen voitti kauden päätteeksi KPL:n ensimmäisenä pelaajana kärkilyöntilaston. KPL tuuletti seurahistorian viidettä SM-pronssia. Junioreissa KPL:n C-pojat tuulettivat Suomen mestaruutta pitkän tauon päätteeksi, edellinen C-poikien kulta tuli vuonna 1980. 2020-luku 2020 lyöjäjokeriksi tuli Jere Dahlström. Pesislegenda Toni Kohonen palasi yhden Ykköspesiskauden jälkeen Superpesikseen, mutta pelipaikka oli uusi - hän siirtyi lukkarin tontilta polttolinjaan. Antti Hartikainen lähti KPL:sta Joensuun Mailaan. Pelinjohtajaksi tuli Iiro Haimi. Joukkue sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Jere Dahlström oli lyöjätilaston kolmas 70:llä lyödyllä juoksulla. Puolivälierissä Kopla kukisti Kiteen Pallon otteluvoitoin 2-1. Paras kolmesta -järjestelmällä pelattiin koronapandemian sekoitettua otteluohjelmaa jo runkosarjan osalta. Välierissä Kopla pudotti pelistä ennakkosuosikki Joensuun Mailan. Finaalipeleissä Sotkamon Jymy oli vahvempi otteluvoitoin 2-1 ja vei mestaruuden. KPL voitti seurahistoriansa kahdeksannen hopeamitalin. 2021 joukkueesta lähtivät Toni Laakso (SoJy), Jere Dahlström (KoU) sekä Sasu Toikka (HP). Joukkueeseen liittyivät omat kasvatit Valtteri Hämäläinen ja Jasperi Luoma, samoin kuin paluumuuttaja Ossi Meriläinen. Pitkäaikainen kapteeni Anssi Lammila ilmoitti ottavansa pesäpallosta ainakin välivuoden - päätyen lopulta kuitenkin auttamaan KPL:n kakkosjoukkuetta tavoittelussa noususta Ykkössarjaan. Tavoite täyttyi ja tämän myötä KPL:stä tuli kaudelle 2022 ainut Superpesisjoukkue, jolla oli kakkosjoukkue toiseksi ylimmällä sarjatasolla. Iiro Haimi johdatti joukkonsa runkosarjan sijalle 3. Pelitahti oli erityisen kiivas koronapandemian takia muokatun otteluohjelman takia. Puolivälierissä kaatui Kempeleen Kiri ja välierissä Vimpelin Veto. Finaaleissa vastassa oli Manse PP ja ottelut venyivät viidenteen, ratkaisevaan otteluun voittojen ollessa tasan 2-2. Äärimmäisen tasaisen mittelön vei Manse PP pelinjohtajansa Matti Iivarisen johdolla. KPL:n pelaajien kaulaan pujotettiin hopeiset mitalit yhdeksättä kertaa seurahistoriassa. Kaudelle 2022 KPL vahvistui Tahkosta siirtyneillä Teemu Nikkasella ja Patrik Vartamalla. Edustusjoukkueen kausi päättyi runkosarjassa sijaan neljä. Puolivälierissä Tahko oli Koplaa parempi voitoin 3-1 ja KPL:n mitaliputki tuli päätökseen. Patrik Vartama nousi kautta aikojen toisena KPL:n pelaajana sarjan etenijätilaston voittoon. Junioripuolella kausi oli erinomainen. A-pojat nappasivat SM-hopeaa, C-pojat SM-pronssia, D- ja E-pojat voittivat valtakunnallisten leirien mestaruuden. KPL:n vaihtuvuus kauteen 2023 oli poikkeuksellisen suurta. Seurassa kautta aikain eniten runkosarjaotteluita pelannut Juho Hacklin siirtyi Joensuun Mailaan. Samalla JoMaan siirtyi myös seuran oma kasvatti Iiro Nokkala. Ossi Meriläinen palasi takaisin KeKin paitaan ja Janne Kivipelto lopetti hienon pelaajauransa. KPL:n ainoa ulkopuolinen vahvistus oli Patrik Wahlsten (JoMasta). Omien junioreiden esiinmarssi Superpesis-joukkueeseen on alkanut toden teolla, sillä kokoonpanossa voi olla jo puolet Koplan omia kasvatteja. Kouvolan Pallonlyöjien miesten Itä-Länsi pelaajat: 1943 Toivo Jokinen 1943 Leo Hannula 1943 Kaino Kalervo Markkanen 1943, 1945 Erkki Kiuru 1950 Oiva Kiuru 1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1962, 1963 Ahti Eteläpää 1954, 1956, 1957, 1959 Oiva Sutinen 1954, 1955 Yrjö Pauloff 1956, 1957, 1959 Pasi Vuorinen 1956, 1960 Pauli Larimo 1958, 1959, 1960, 1961, 1962 Antero Viherkenttä 1959 Jorma Harlin 1960, 1962, 1963 Paavo Jaakkola 1961, 1965 Timo Raussi 1964 Jussi Kiikeri 1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972 Antero Vatto 1965, 1966, 1968, 1970, 1971 Hannu Kiuru 1966, 1967 Pekka Taulasalo 1966, 1967, 1968, 1969 Anssi Vesala 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1976, 1978, 1979 Pertti Lonka 1967, 1969, 1972 Ilkka Kauppinen 1969, 1970, 1971, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978 Matti Lautala 1972 Jorma Ahvenainen 1973, 1974, 1975, 1976, 1978 Markku Löfman 1975 Mauri Alanne 1976, 1977 Mikko Vitikainen 1977 Pekka Harjula 1980, 1985, 1988, 1989, 1990 Pekka Henttonen 1982 Jukka Parikka 1984 Reijo Haka 1985 Vesa Mikkola 1988 Kari Ekroth 1999 Jaakko Kuoppa 2005, 2006, 2008, 2009, 2010 Sami Karjala 2005 Teemu Haataja 2007, 2008, 2009, 2010, 2021 Toni Kohonen 2008 Saku Kapanen 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013 Sami Joukainen 2009, 2010, 2011, 2017, 2018, 2019, 2021 Matti Latvala 2010, 2011 Sami Partanen 2013, 2014, 2015, 2016, 2018 Anssi Lammila 2014, 2018 Sasu Toikka 2014, 2016, 2018, 2019 Tommi Mäentausta 2015 Ossi Meriläinen 2016, 2017 Juho Hacklin 2017 Teemu Nurmio 2018 Juha Korhonen 2018 Janne Kivipelto 2019 Antti Hartikainen 2020 Itä-Länsi jäi pelaamatta koronapandemian vuoksi 2021 Toni Kohonen, Matti Latvala, pelinjohtaja Iiro Haimi 2022 Patrik Vartama, Matti Latvala, pelinjohtaja Iiro Haimi (Teemu Nikkanen ja Janne Kivipelto valittiin, mutta eivät pelanneet) 2023 Matti Latvala, Patrik Wahlsten 2024 Patrik Wahlsten

Kouvolan kaupungintalolla järjestettiin eilen Kouvolan kaupungin palkitsemistilaisuus vuonna 2024 menestyneille yksilöurheilijoille, joukkueille ja ansioituneille toimihenkilöille. Kouvolan Pallonlyöjistä vuonna 2024 saavutetusta urheilullisesta menestyksestä palkittiin Niko Hallikainen, Jooa Hyvönen, Nooa Järvinen, Anssi Lammila, Anttoni Luoma, Kai Luoma, Ville Marttila, Joonas Mäkelä, Hanna Mäkelä, Jari Mäkelä, Nuutti Rantala, Eemeli Rasimus, Jukka Rasimus, Lassi Reinikainen, Reino Saarinen, Aatu Tulkki, Janne Tulkki, Miro Vasarainen ja Otto Viinamäki. Kouvolan Pallonlyöjistä palkittiin myös toimihenkilöitä paikkakunnan liikunnan eteen tehdystä työstä. Toimihenkilöistä palkittiin Hanna Korjala, Markus Laaksonen, Reija Laatu, Outi Lahtela, Jarmo Paasonen, Ulla Salo ja Sari Tikka. Palkitsemiskriteerit ja muut palkitut löytyvät Kouvolan kaupungin tiedotteesta . Kopla onnittelee kaikkia palkittuja, ja kiitämme suuresti rakkaan seuramme eteen tehdystä työstä!