Kouvolan pesäpallostadion 100 vuotta - kuvia ja hetkiä vuosien varrelta

Kouvolan pesäpallostadionin satavuotiseen historiaan mahtuu lukematon määrä uskomattomia urheiluhetkiä, joista kouvolalaiset ovat päässeet nauttimaan vuosikymmenestä toiseen. Tässä artikkelissa esitellään Kouvolan Pallonlyöjien rakkaan kotikentän, nykyään KSS Energia Areenana tunnetun stadionin vaiheita kuvien sävyttämänä.

Pienen kauppalan voimannäyte

Kouvolan tori löytyi aikaisemmin nykyisen Pohjola-talon edestä. Kuva: Sakari Viinikaisen arkistot

Ennen kuin nykyinen pesäpallostadion, eli entinen yleisurheilukenttä oli valmistunut, Kouvolan pääurheilupaikkana toimi vanha tori, jonka paikka oli nykyisen Pohjola-talon edustalla. Torilla pelattiin muun muassa pesäpalloa ja jalkapalloa. Myös muissa kaupungeissa tori oli yleinen urheilupaikka. Kouvolan tapaan ainakin Lahdessa ja Haminassa pelattiin pesäpalloa torilla.

Kouvolan pesäpallostadionin historia alkaa toden teolla vuodesta 1925. Silloin yleisurheilua varten rakennettu stadion oli aikoinaan monen vuoden ponnistelujen tulos. Samalla se oli mittava voimannäyttö silloin vielä vain muutaman vuoden vanhalle, pienelle Kouvolan kauppalalle.

Kouvolassa maailmanennätyksen 10 000 metrin juoksussa tehnyt Ilmari Salminen kuvassa kärjessä Keski-Suomen rykmentin kisoissa. Kuva: Sakari Viinikaisen arkistot

Stadion avattiin ja vihittiin käyttöön 16.8.1925. Stadionin yleisurheiluhistoriasta löytyy muun muassa ainakin yksi maailmanennätys. Berliinin vuoden 1936 olympialaisissa 10 000 metrin juoksussa kultamitalin voittanut Ilmari Salminen onnistui juoksemaan uuden maailmanennätyksen samassa lajissa Kouvolan stadionilla vuonna 1937. "Kultavääpeliksi" kutsutun Salmisen silloinen maailmanennätysaika oli 30.05,6. Salmisen kunniaksi pystytetty pronssipatsas tervehtii Urheilupuistoon saapuvia ihmisiä Ässätornin ja Kuntotalo II:n edustalla.

Vuoden 1958 Kalevan kisat käynnissä stadionilla. Kuva: Poikilo-museot

Muihin stadionin tähtihetkiin yleisurheilun saralla kuuluu ehdottomasti Kalevan kisat. Kalevan kisat on järjestetty Kouvolassa vuosina 1958, 1970 ja 1982, joista nykyisellä pesäpallostadionilla järjestettiin kaksi ensimmäistä. Vuonna 1947 järjestettiin myös erikseen naisten Kalevan kisat, ennen kuin miehet ja naiset alkoivat kilpailla samoissa Kalevan kisoissa vuodesta 1959 eteenpäin. Vuoden 1958 kisoja kunnioitti läsnäolollaan silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

Kouvolan keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Urheilupuisto on muuttunut ja elänyt ajan mukana. Tulevina vuosina alueella tehdään jälleen merkittäviä muutoksia. Kuva: Eero Suikki / Poikilo-museot

Yleisurheilusta pesäpalloon

Pesäpallostadionia on remontoitu useasti. Kuvassa vuoden 1967 stadionin perusparannus. Kuva: Eero Suikki / Poikilo-museot

Yleisurheilu siirtyi pesäpallostadionilta 1970-luvulla kokonaan vieressä sijaitsevalle uudelle keskusurheilukentälle. Pesäpallostadionia ympäröivä Kouvolan Urheilupuisto on vuosien saatossa muuttunut merkittävästi. Muun muassa Kouvolan jäähalli (nyk. Lumon Areena) ja keskusurheilukenttä ovat rakentuneet pesäpallostadionin viereen. Alue tulee jälleen seuraavina vuosina kokemaan ennennäkemättömän muodonmuutoksen, kun alueelle rakennetaan uusi sisäpalloiluhalli, uusi uimahalli ja uusi Kouvolan teatteri. Uuden sisäpalloiluhallin myötä keskusurheilukenttä poistuu käytöstä.

Pesäpallostadionin uusin päivitys valmistui keväällä 2025. Neljä uutta aitiota valmistuivat Itä-Länsi-otteluita varten. Kuva: Saku Myller / KPL

Pesäpallostadion on samalla muuttanut muotoaan. Pesäpallostadionia on päivitetty ahkerasti erityisesti 2000-luvulta lähtien. Eri vuosikymmenien ja aikakausien vivahteita voi edelleen aistia peleissä ja vierailulla stadionilla. Vuonna 1955 valmistunut, niin kutsuttu betonikatsomo, oli pitkään ainoita katettuja katsomoita pesäpallokentillä. Viimeisin päivitys tuli vuonna 2025, kun A2-katsomon taakse valmistui neljä uutta aitiota Itä-Länsi-otteluita varten.

Vaikka pesäpallostadion on kokenut muodonmuutoksen useasti, kotijoukkue ei ole koskaan muuttunut miksikään. Kouvolan Pallonlyöjät on pitänyt Kouvolan pesäpallostadionia ylpeästi aina kotikenttänään. Ajat sekä pelaajat muuttuvat, mutta seura on ja pysyy.

Kouvolan Pallonlyöjien kotikenttä on seuran perustamisesta asti ollut Kouvolan pesäpallostadion. Ylemmässä kuvassa käynnissä ottelu Kouvolan Pallonlyöjät - Jyväskylän Kiri 1960-luvulla. Alemmassa kuvassa käynnissä ottelu Kouvolan Pallonlyöjät - Kankaanpään Maila vuonna 1985. Ylempi kuva: Eero Suikki / Poikio-museot. Alempi kuva: Raimo Sävilä / Poikilo-museot

Länttä ja Itää

Viimeisin Kouvolassa pelattu Itä-Länsi pelattiin vuonna 2025. Miesten Idän joukkue oli vahvasti KPL-merkkinen. Kuva: Vesa Sailio / KPL

Pesäpallon Itä-Länsi-ottelut on järjestetty lukuisia kertoja Kouvolassa. Pesäpallostadion on isännöinyt modernin ajan Itä-Länsi-otteluita neljä kertaa, vuosina 2007, 2011, 2016 ja viimeisimpänä vuonna 2025. Sitä ennen pesäpallostadion on isännöinyt myös kahta vanhanaikaista miesten Itä-Länsi-ottelua. Ottelut pelattiin KPL:n mestaruusvuosina 1969 ja 1976.

Itä-Länsi-otteluiden lisäksi Kouvolan pesäpallostadionilla järjestettiin vuosina 1946, 1960 ja 1978 miesten Liitto-Lehdistö-ottelu. Stadionin kenties erikoisin tähdistöottelu pelattiin kuitenkin vuonna 1967, kun kansan suosikkitaiteilija Spede Pasanen kokosi viihdetähtiä vilisseen joukkueen Kouvolan Sanomien ja Speden Saluunan väliseen haasteotteluun.

Kouvolan Pallonlyöjien kotikentällä on pelannut useita pesäpallon lukkarilegendoja. Kouvolan Pallonlyöjien legenda numero 4 Pertti Lonka, pelasi vuosina 1964-1982 KPL-paidassa 399 ottelua pääsarjatasolla, ollen mukana kaikissa KPL:n tähänastisessa viidessä mestaruudessa. Kaikkien aikojen pelaajaksi kutsuttu Toni Kohonen pelasi Koplassa kaudet 2007-2010 sekä 2020-2021. Vasen kuva: KPL arkistot. Oikea kuva: Vesa Sailio / KPL

Talviurheilua ja tapahtumia

Kuvassa jääpallo-ottelu KUP - WP-35, joka pelattiin 4.1.1959. Ottelun voitti KUP lukemin 3-2. Vasemmalla pallon maalia kohti on laukonut KUP:n Yrjö Suuronen. Kuva: Matti Suuronen

Pesäpallostadion ei ole ollut pelkästään kesäkäytössä, vaan talvisin kenttä on jäädytetty luistelua ja jääurheilua varten. Stadionilla on aikaisemmin pelattu muun muassa jääpalloa. Talvisin jäädytetty kenttä on yleisölle vapaassa käytössä. Alueen koulut käyttävät myös sitä liikuntatunneilla. Luistelualueen pukukopit löytyvät betonikatsomon alta, joka toimi aikoinaan KPL:n edustusjoukkueen ja vierailevan joukkueen pukukoppeina pesäpallo-otteluissa.

Puolustusvoimain lippujuhlan paraatikatselmus käynnissä pesäpallostadionilla vuonna 1985. Kuva: Raimo Sävilä / Poikilo-museot

Urheilutapahtumien lisäksi pesäpallostadionilla on järjestetty lukuisia muita tapahtumia. Muun muassa Kouvolan status varuskuntakaupunkina on näkynyt pesäpallokentällä vahvasti. Viimeksi vuonna 2012 Kouvolassa järjestetyn itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin katselmus järjestettiin pesäpallostadionilla. Puolustusvoimain lippujuhlan paraatikatselmus on myös järjestetty paikallisena tapahtumana useasti pesäpallostadionilla.

Urheilun iloa ja juhlaa

Kouvolan pesäpallostadion, nykynimeltään KSS Energia Areena, täytti 16.8.2025 sata vuotta. Satavuotiaan stadionin juhlaottelu pelattiin miesten Superpesiksen kauden 2025 runkosarjan päätöskierroksella Hyvinkään Tahkoa vastaan. Kouvolan Pallonlyöjät voitti viihdyttävän juhlaottelun jaksoin 1-0. Kouvolan Pallonlyöjien seuralegenda, yli 400 ottelua Koplassa pääsarjatasolla pelannut Juho Hacklin, sai kunnian pukea ottelussa vielä kerran mustakeltaista päälleen pääsarjatasolla.

Kouvolan Pallonlyöjien seuralegenda Juho Hacklin puki vielä kerran KPL-paidan päälleen elokuussa 2025 pesäpallostadionin satavuotisjuhlaottelussa. Kuva: Vesa Sailio

Pesäpallostadionista on muotoutunut yksi kouvolalaisen urheiluelämän kohtaamispisteistä, jossa muistellaan hyviä menneitä aikoja, sekä unelmoidaan rohkeasti tulevasta menestyksestä. Stadionin pitkä historia sisältää lukemattomia historiallisia hetkiä niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Niitä ei olisi kuitenkaan koettu ilman lukuisia ihmisiä, jotka ovat vuosien saatossa toimineet Kouvolassa muun muassa pelaajina, valmentajina, toimihenkilöinä, talkoolaisina, sponsoreina ja kannattajina.

Jatkukoon urheilun tuoma ilo Kouvolan pesäpallostadionilla myös seuraavat sata vuotta!

***

Kiitokset kuvamateriaalin hankkimisessa:

Sakari Viinikainen

Olli Rojo, Poikilo-museot

Matti Suuronen

Vesa Sailio

Kouvolan Pallonlyöjät

Teksti ja koonti: Saku Myller

KSS Energia Areenan pääkatsomo vuoden 2025 Itä-Lännessä. Kuva: Vesa Sailio / KPL