ERIKOISREPORTAASI: Itä-Länsi-tunnelmia Kouvolasta
- koplamediatiimi
- 1.8.
- 4 min käytetty lukemiseen
Vuoden 2025 Itä Länsi -tapahtumakokonaisuus oli menestys Kouvolan Pallonlyöjien taloudelle ja kansallispelillemme pesäpallolle. Anssi Pälvisalo kävi aistimassa tunnelmia ympäri tapahtuma-aluetta.
Kouvolan Pallonlyöjät järjesti neljännen kerran nykymuotoisen pesäpallon Itä-Länsi-tapahtuman yhteistyössä Pesäpalloliiton (ja Superpesis Oy:n) kanssa. Kouvolan kaupunki oli myös mukana järjestämässä tapahtuman olosuhteita, ja sai ansaittua kiitosta osuudestaan. Aiemmat niin sanotut modernin ajan Itä-Länsi-tapahtumat olivat vuosina 2007, 2011, ja 2016. Toki, jo vuosina 1969 ja 1976 Kouvolassa pelattiin miesten Itä-Länsi-ottelut.
Superpesis Oy:n myyntipäällikkö Risto Ojanperä oli seuraamassa tapahtuman valmisteluja useamman päivän. Hän kertoi olevansa hyvin tyytyväinen huomatessaan, että koko valmisteluväki oli erittäin innostunutta ja huolehti asioista pienimpiä yksityiskohtia myöten. Valmisteluihin osallistui noin 150 talkoolaista. Päävastuun kantoivat seuran varsinainen "dynamo", Koplan peleissä talkoolaisista ja kenttämyynnistä vastaava Irene Mäki-Paakkanen, ja KPL:n hallituksen jäsen sekä Itä-Länsi-vastaava Jyrki Hyttinen. Tapahtumapäivinä talkoolaisia oli töissä jo yli 200.
Menestystä kentällä ja sen ulkopuolella
Hyvät alkutahdit viikonlopulle antoi torstain Ykköspesiksen ottelu KPL- PuMu, jonka Ykköskopla voitti hienon nousun päätteeksi jaksoin 2-0. Sen lisäksi perjantaina tarjolla oli pesisherkkua, Superpesiksen ottelu KPL-Manse. Ottelusta tuli Koplalle tärkeiden kolmen pisteen lisäksi erinomainen taloudellinen tulos. Yleisöä lehtereillä oli myös koko miesten Superpesis-kauden ennätys, 3413 katsojaa.
Viikonloppuna Itä-Lännessä pelattiin neljä ottelua. Lauantaina pelattiin poikien ja naisten Itä-Länsi-ottelu, ja sunnuntaina tyttöjen ja miesten Itä-Länsi-ottelut. Lippuja myytiin jokaiseen makuun, viikonlopun rannekkeesta yksittäisen pelin lippuun. Sää helli yleisöä kaikki neljä päivää. Tapahtuman protokollapäällikkö ja seuran varapuheenjohtaja Reijo Haka myhäili tyytyväisenä sekä järjestelyjen että taloudellisen tuloksen suhteen. Monet asiat vaativat tarkkaa suunnittelua.
- Muun muassa valtakunnallinen TV-lähetys edellyttää meiltä minuuttiaikataulua. Taloudellinen tavoitteemme on ylittää viime vuoden vastaavan seuran taloudellinen tulos – 90 000 euroa. Eniten toivomisen varaa tapahtumassa jäi ehkä yhteistyö Pesäpalloliiton kanssa. Edellisellä kerralla vuonna 2016 se toimi hivenen paremmin.
Talkoolaiset tähdistötasoa
Itä-Lännen lipunmyynnistä vastasi Ticketmaster. VIP- ja lehdistörannekkeita varten oli pystytetty "lippukioski" jäähallin luiskan alapäähän. Se toimi hyvin. Lipunmyynnissä talkoolaisina olleet Teija Patjas ja Aija Sydänmaanlakka olivat tyytyväisiä. Muiden talkoolaisten tapaan Irene Mäki-Paakkanen uurasti viikolla pitkää päivää järjestelyissä varmistaen, että kaikki toimii.
Miesten Itä-Länsi-ottelun jaksotauolla nähtiin iloinen yllätys. Irene ja KPL:n talkooväki palkittiin tämän vuoden Vimpeli-palkinnolla, jonka Irene kävi vastaanottamassa. Palkinto jaetaan vuosittain Itä-Länsi-tapahtuman yhteydessä toimijalle, jonka katsotaan merkittävällä tavalla tukeneen tai tehneen työtä pesäpalloilun hyväksi. Palkinto oli tänä vuonna kunnianosoitus vapaaehtoistoimijoille ja talkootyölle, ja samalla hieno tunnustus Irenelle jo upeat 44 vuotta kestäneestä mittavasta työstä seuran hyväksi. Talkootyöläisten muodostama vahva ja sitoutunut yhteisö sai ansaitsemansa palkinnon.
Tapahtuman rakennusvaiheessa B-junnut olivat myös tärkeässä roolissa. Paikalle toimitetut 50 pirttipöytää ja 100 rahia piti pystyttää sovittuihin paikkoihin. Helle vielä aiheutti sen, että niiden sijoittelu piti muuttaa kesken viikonlopun ja purkaa tapahtuman jälkeen. KPL:n junioritoiminnan taustavoima Ira Pasi kiitteli suojattejaan.
- Näissä hommissa ja näillä keleillä pitää olla kuntoa ja sitkeyttä. Sitä tämä meidän porukka osoitti.
Parannettavaakin jäi
Vaikka Itä-Länsi oli isossa kuvassa onnistunut, jää kaikissa tapahtumissa aina parannettavaa. Pesäpalloturisteja oli Kouvolassa liikkeellä ympäri Suomen. Fanituotepisteessä myyjänä toiminut Anne Hermunen ihmetteli, kun moni ensimmäistä kertaa KPL:n fanikontille tullut kysyi: Miksi näkyy vain mustaa? Missä on keltainen? Eikö ole pinssejä tai kankaista seuralogoa, jonka voisi neuloa vaikkapa teekkarihaalariin? Tässä olisi kenties seuralle yksi kehityskohde. Kyllä toki mustakin kauppansa teki, sillä uutena tuotteena tapahtumassa myytiin Koplan kalastajahattuja. Ne loppuivat jo torstaina.
Paikalle Itä-Länteen oli saapunut myös arvovaltaisia vieraita. Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ville Kaunisto oli katsomassa pesäpalloa torstaista sunnuntaihin. Ville tosin ihmetteli, miksi oma kaupunki ei osaa paremmin hyödyntää näitä tapahtumia:
- Kaupungille tulevat liput jaetaan paikallisille poliitikoille. Paikalle pitäisi saada laajempaa vaikutusvaltaa nauttivia valtakunnan tason kasvoja.
Kuulutuksella on yllättävän iso merkitys yleisölle. Kuuluttajan tehtävä on palvella paikalla olevaa yleisöä ja luoda tunnelmaa. Tehtävänä ei ole kertoa, montako paloa on taululla. Itä-Lännen isäntäseura KPL olisi halunnut kuuluttajaksi myös pääotteluihin paikallisen tunnelmanluojan Markus Laaksosen, mutta Pesäpalloliitto oli valinnut jääkiekkomies Antero Mertarannan,
jonka oli mahdoton tunnistaa pelaajia silmämääräisesti. Patrik Wahlstenin kunnarin löi muka Patrik Vartama?
Historian havinaa aistittavissa
Seuran maine suurtapahtumien järjestäjänä tiedetään jo vuosikymmenien takaa. 1979 Kouvolassa pelattiin uusintaottelu mestaruudesta Hyvinkään Tahkon ja Jyväskylän Kirin välillä. Ottelun virallinen katsojamäärä oli 9700. Siinä vaiheessa liput loppuivat kesken. Senkin jälkeen väkeä valui kentälle. Paikalla oli eri arvioiden mukaan jopa yli 11000 katsojaa. Jyväskylästä tuli 40 linja-autoa ja Hyvinkäältä erikoisjuna. Liiton puheenjohtajana toimi silloin haminalainen Markku Pullinen.
Mittava ja onnistunut urakka oli myös vuosina 1991 ja 2018 järjestetyt valtakunnalliset tenava- ja tuomarileirit, joista olin mukana vuonna 1991. Kuuden päivän aikana seutukunnan koulut olivat majoituspaikkoina ja kymmenet kentät ottelupaikkoina. Infokanavana toimi leirisanomat, joka toimitettiin joka aamu majoituspaikkoihin ennen herätystä. Siihen aikaan ei ollut käytössä nykyisen kaltaista nettivirityksiä. Leirin teemana oli osuvasti ’Parhaat eväät kotipesästä’.
Teksti: Anssi Pälvisalo
Kommentit