A-poikien Superpesis-kamppailu KPL-SiiPe on peruttu to 23.6. klo 15.00. Uusi otteluajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Kouvolan Pallonlyöjät–Seinäjoen JymyJussit 2–1s (6–1, 4–6, 1–0) KPL kimmersi voittoon Seinäjoen JymyJusseista supervuoron jälkeen. Avausjaksolla KPL oli pitelemätön, mutta toisella jaksolla vieraat nappasivat pisteen mukaansa. Supervuorossa KPL nollasi ensin JymyJussit ja sai voittojuoksun harhaheiton lentäessä ohi kolmospesän. – Voitosta olen tyytyväinen. Enemmän meillä oli tänään pelissä hyvää kuin huonoa. Kolmostilanteessa oltiin mailassa heikkoja, pari juoksua jäi ottamatta. Jesse (Eskelinen) pelasi ekalla jaksolla varmaan kauden parhaan pelinsä, pelinjohtaja Eero Pitkänen kertasi. Voitolla juhannustauolle KPL onnistui avausvuorossa viimeisellä hetkellä rakentamaan mehevän etumatkan. Kahden palon tilanteessa Jesse Eskelisen lyönti sirvahti JymyJussien Atte Kontiolta ja suoraan omalla lyönnillään kakkoselle edennyt Matti Saukko toi 1–0. Lisää tuli Ossi Meriläisen siirrellessä Eskelisen ykköspesältä aina kotipesän turvaan. Sasu Toikka ja Saukko onnistuivat vielä kotituksessa ja KPL marssi 4–0-johtoon. JymyJussit olivat KPL:n ulkokentän edessä voimattomia avausjaksolla. Joukkue sai yhteensä viisi kolmostilannetta ja ainokaisen löi Jukka-Pekka Vainionpää kumuralla. Jaksoluvut 6–1:een löivät Juho Hacklin ja Toikka. – Mukava on purkaa  kakkostilannetta, kun Tommi (Mäentausta) ja Teemu (Nurmio) kulkevat helvatun kovaa, KPL:n ykköspalkittu Juho Hacklin antoi kehuja etenijöille. Toisen jakson alussa Hacklin ei nähnyt Ville Viidan lyöntiä ja pallo karkasi kolmosjatkeelta kauas. Nopea palautus poltti Tuomas Raunion kotipesään, mutta Viita ehti itse kiertää kunnarin. Lisää tuli Miika Anttilan välilyönnillä. KPL sai hengen päälle Anssi Lammilan lyönnillä, joka yllätti JymyJussien koppariparin. Pallo poltteli koppareilla ja Lammila kiersi kunnarin, Mäentaustan tuodessa juoksun kotiin. 2–2-tilanteessa Toni Marjamäki säikäytti 1457 katsojan kotiyleisöä vaihtotilanteessa, mutta Mäentaustan  hieno katkaisu lyönnistä synnytti vain palottoman ajolähdön. Vainionpään tyly niitti  viimeisellä keskelle kenttää vei JymyJussit 2–3:een. Kahden palon ajossa Jani Pylkän lyönti oli mennä suoraan Matti Saukolle, mutta Saukko kadotti pallon näköpiiristä ja tilanne 2–4:ään. Anssi Lammila jatkaa vahvaa kauttaan Matti Latvala toi KPL:n juoksun päähän, mutta JymyJussit onnistuivat vielä Vainionpään ja Markus Hallasuon kotiutuksilla tilanteeksi 3–6. KPL petasi palottoman ajon Latvalalle, mutta tuloksena kaksi paloa. Toikka onnistui vielä kaventamaan 4–6:een, mutta Meriläisen lyöntivuoro ei tuonut tulosta ja edessä oli supervuoropari. Supervuoroparissa Vainionpää rakensi kolmostilanteen kahdella palolla Hallasuolle, mutta Ikonen poimi näpystä palon kotiin. Tasoittavalla KPL:n hyvin kulkenut kärki Mäentausta–Lammila tekivät etutilanteen Hacklinille. JymyJussien Elmeri Lieto lähti yrittämään polttoa turhaan. Kun heitto vielä karkasi, Mäentausta juoksi suoraan kotipesään ja KPL sai aloittaa voitonjuhlat! Sisäpelissä KPL rakensi 27 kolmostilannetta JymyJussien 19 vastaan. Mäentausta toi 4 juoksua, Lammila löi 12/12 kärkilyönnit ja Hacklin tilastoi lyödyn, kaksi tuotua ja 9/10 kärkilyönnit. Vierasjoukkueen paras oli Jani Pylkkä. Myös JymyJussien kärki toimi kelvollisesti. Tuomas Raunio meni kentälle 6/7 kertaa, Ville Viita tilastoi 9/13 kärkilyönnit ja Toni Marjamäki 7/9 kärkilyönnit. KPL lähtee juhannustauolle sijalta 6. Pisteitä joukkue on kerännyt 23. Seuraavan kerran KPL on tulessa ti 28.6. Kankaanpään Mailaa vastaan klo 18.00. Seuraava kotiottelu on vasta ke 13.7. Hyvinkään Tahkoa vastaan.

Kouvolan Pallonlyöjät – Seinäjoen JymyJussit ti 21.6. klo 18, KSS Energia Areena, Kouvola Sarja on puolivälissä ja KPL löytyy sijalta kuusi. Tiistai-illan vierailija JymyJussit löytyy yhtä sarjasijoitusta ja kahta pistettä taaempaa, mutta heillä on yksi ottelu vähemmän pelattuna. Joukkueet kohtasivat alkukaudesta Seinäjoen Ilkka-areenalla, jossa KPL oli parempi supervuorossa 1-2 (2-3, 5-1, 2-3). Tuolloin KPL:n ykköspalkittu oli 1+2 arvoisella läpilyönnillään pelin ratkaissut Matti Latvala, joka kantaa kultaista kypärää myös tiistaina. Latvala näet löi sunnuntaina Kiteellä pallon läpi 1+2 juoksun arvoisesti ja pelasi muutenkin vahvan pelin sisällä sekä ulkona. Ossin kotiutuksia tarvitaan tänään Vierailija JymyJussit tyrmättiin kaikissa ennakoissa sarjan häntäpäähän. Edes joukkue itse ei asettanut minkäänlaista tulostavoitetta, vaan lähti yksinomaan puolustamaan sarjapaikkaa ja kehittämään peliään. JymyJussien nuori ja ennakkoluuloton joukko onkin napsinut sarjapisteitä yhdeksän kertaa kolmestatoista ottelustaan. Juuri kaksivuotisen jatkopahvin kirjoittanut Jukka-Pekka Vainionpää on takonut yli puolet JymyJussien juoksuista. Parhaiten apuja on tullut jaromirjagrmaisella takatukalla varustetulta Sasu Sarrelta, joka hoitaa paljon myös vaihtotehtäviä. JymyJussit on tälle kaudelle nuorentunut huomattavasti. Ilari Siutla ja Tero Viinamäki löivät piikkarit naulaan, Antti Kuusisto ja Veli-Pekka Yli-Hirvelä siirtyivät Koskenkorvalle ja Mikko Vainionpää vaihtoi mailan viuhkaan. Nyt joukkueesta ei löydy yhtään yli kolmekymppistä pelaajaa. Kärkiosasto Tuomas Raunio, Ville Viita, Toni Marjamäki ja Jani Pylkkä ovat päätoimisia tilanteentekijöitä, mutta pelinjohtaja M. Vainionpää tykkää pelata raikasta ja yllätyksellistä pesistä ja merkki saattaa mennä päälle peräpäänkin miesten lyöntivuorolla. Loukkaantumisten ja parin vatsatautiepidemian sotkema alkukausi on jättänyt KPL-nipun potentiaalia lunastamatta. Kitee-pelin jälkeisellä paluumatkalla pidettiin kauden toinen “checkpoint”, jossa joukkue kävi läpi peliään pienryhmissä ja yhdessä. Yhdessä tehtiin päätöksiä pidettävistä ja muutettavista asioista ja linjattiin tiettyjä peluutuksellisia asioita. Tarkemmin näitä asioita ei salassapitosopimuksen vuoksi tässä ennakossa julkaista, vaan ne pitää tulla toteamaan itse KSS Energia Areenalle. Kiteellä Teemu Nurmio pelasi kopparin paikalla antaen kovalla rasituksella olleelle Tommi Mäentaustalle lepoaikaa. Nurmio on eräänlainen “unsong hero”, eli vähemmälle huomiolle jäävä tärkeä pelaaja. Etenijäjokerina Nurmio antaa happea Matti Saukolle ja Mäentaustalle ja pelinjohtaja Eero Pitkäsen ei tarvitse saada numerolla pelaavia etenijämiehiä palon uhalla kentälle. 18 juoksua oikeuttaa etenijätilaston sijaan 22. Nurmion kärkilyöntiprosentti on sarjan 12. paras (74,13 %). Tyhjään kenttään lyövistä ainoastaan Petrus Puputilla on parempi prosentti (74,48 %). A-pojissa Nurmio on pelannut paljon numerolla kaksi saaden hoidettavakseen myös vaihtotehtäviä. Teemu on ihan hyvä poika pelaamaan pesäpalloa. Muuta: Kymen Seudun Osuuskauppa tarjoaa otteluisännän elkein 500:lle ensimmäiselle ilmaiset makkarat ennen ottelua. S-etukortilla 2 euron alennus lipusta. Prismasta S-mobiilisovelluksen ladanneille 5 euron alennus pääsylipusta. Pub Old Tomin loppuverryttelyissä ottelun päättymisen jälkeen pelinjohtaja Eero Pitkänen ja toiminnanjohtaja Jari Vesanen. Med Group Hammaslääkärit ovat mukana jakamassa purkkaa, pastilleja ja flyereita. Tervetuloa tutustumaan! teksti: Simo Pyöriä

Kiteen Pallo – Kouvolan Pallonlyöjät 1-0 (7-4, 2-2) Ottelun tilastot Kiteen Pallon ja KPL:n välinen ottelu ei tarjonnut kolmea kunnaria lukuunottamatta kummoisia pelillisiä hienouksia. Molemmat joukkueet antoivat paljon juoksuja ulkopelivirheillä. KPL:n osalta ratkaisevaa oli heikko ykköstilanteen purku. KPL:n lukkarina aloitti pitkän tauon jälkeen Joni Rytkönen. Matti Latvalan kunnari herätti toivoa avausjaksolla Ensimmäinen jakso alkoi KPL:n osalta sisävuorolla, kun Joni Tervo voitti hutunkeiton ja valitsi joukkueelleen aloittavan ulkovuoron. KPL sai tilannetta Ossi Meriläiselle ja Sasu Toikalle, mutta kotiutuslyönneistä puuttui laatua. Tasoittavalla vuorolla Ville Posti toi vapaataipaleella avauspinnan. Seuraavalla sisävuorolla KPL:n lyöntijärjestys pyöri viimeiseen lyöjään, Konsta Hyötyläiseen, asti ilman pinnoja. Toisella lyönnillä Konstan pimpom-pallo kolmospuolelle poltteli Joni Matikaisen käsissä ja KPL:n ykköspalkittu Matti Latvala toi tasoitusjuoksun. Sami Joukainen löi tyylipuhtaalla keskisaumapuhkaisulla Kiteen taas johtoon ja Rahunen toi vapaataipaleella 1-3:een. KPL jäi sisävuorollaan ilman kolmostilannetta, mutta aloitti ulkona hyvin. Taululla oli kaksi paloa, kun Tervo tuli ajolähtöön. Tervo löi toisella lyönnillä hyvän keskikumuran, mutta Simo Rahunen jäi kolmoselle ihmettelemään. Ihmettelyä jatkui myös KPL:n kopparipari Juho Hacklin-Teemu Nurmio-parivaljakolta ja pallo meni keskeltä läpi, kun miehet juoksivat ristiin. Kahden palon tilanteessa Latvala herätteli vielä hiukan toivoa komealla kakkosjatkekumurallaan, joka meni Jussi Hurskaisen ohi. Kolmen juoksun arvoinen lyönti jäi jakson viimeiseksi onnistumiseksi. KPL:llä on tiistaina uusi mahdollisuus KPL vaihtoi toiselle jaksolle lukkariksi Jesse Eskelisen. Toinen jakso alkoikin KPL:n komennossa. Kitee teki kyllä tilannetta tehokkaalla kärjellään, mutta takatilanteessa Joukaisen kovat pommit ympäri kenttää torjuttiin kerta toisensa jälkeen  Toikan, Lammilan ja Hyötyläisen toimesta. Kitee tarjosi vielä apuja, kun Topi Hurskainen heitti pallon ohi kakkospesän ja Anssi Lammila toi 0-1:een. Kolmannen aloittavalla KPL:n kakkoskärki teki tilannetta ja Ossi Meriläinen laittoi painetta kolmospolttaja Matikaiselle ja pallo poltteli sen verran, että jokerina pelannut Tommi Mäentausta ehti kotiin. Tilanne näytti valoisalle, kun KPL sai Kiteen etenijäjokerista palon kotijoukkueen viimeisellä sisävuorolla. Topi Hurskainen ihmetteli ykkösellä, kun Hannes Pekkisen vapaa lyönti painui läpi kakkosluukusta ja Nurmio ei saanut lyöntiä katki syöksystä huolimatta. Hurskainen kipitti kotiin saakka ja Pekkinen teki kunnarin toisessa pelissä peräjälkeen. KPL:n takatilanne kesti jälleen jatkoyritykset, mutta sisävuorolla miestä ei saatu edes kolmoselle saakka. KPL:n takatilanne piti hyvin, mutta kaksi läpilyöntiä tilanteissa joissa etenijä ei edes liikkunut polttivat KPL:n pelin. Kiteen ykköspyssy Joukainen yritti miestä kotiin kahdeksan kertaa, mutta onnistui vain kerran. Sisäpelissä kahta lyöntiä lukuunottamatta pomputta pelannut KPL tötöili ykköstilanteen purun kanssa. Laaduttoman lyönnit johtivat kärkipaloihin kakkoselle. Pelin aikana ei satanut pisaraakaan, mutta sateen uhka piti kiteeläiset kotonaan. Ottelua seurasi vain 389 katsojaa. Sateinen alkukesä on pitänyt yleisömäärät kaikkialla melko matalana. Seuraava kotiottelu: Kouvolan Pallonlyöjät – Seinäjoen Jymyjussit Ti 21.6. klo 18:00, KSS Energia Areenalla teksti: Simo Pyöriä kuvat: Jukka Rasimus viestinta@kouvolanpallonlyojat.fi

KPL:n toiseksi viimeinen ottelu ennen juhannustaukoa pelataan Kiteellä sunnuntaina 19.6. kello 17:00. Kotijoukkue Kiteen Pallo -90 löytyy sarjasta sijalta yhdeksän, joskin se on pelannut kaksi ottelua kutosena majailevaa Koplaa vähemmän. Viime kaudella Kitee kohdattiin neljästi ja mielenkiintoisesti aina eri kentällä: ensimmäisen kerran Rantakentällä KPL oli parempi, toisen kerran Juvan sinisellä laguunilla Kitee nappasi voiton, Haminan Vallikentällä KPL oli parempi lukemin 1-0 ja runkosarjan päätöskohtaamisen KPL vei näytöstyyliin 2-0, kun pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt Kitee pelasi ilman panosta. Rytkösen näpyt ovat aiemmin purreet hyvin Kiteen tehokasta etukenttää vastaan Kiteen Rantakenttä tunnetaan eräänä sarjan vähäjuoksuisimmista kentistä. Siitä pitää huolen pompulle huonosti sopiva hiekkatekonurmialusta sekä  Kiteen sarjan parhaimpiin kuuluva ulkopeli. Kaikki lähtee liikkeelle etukentästä, jossa Itä-Länteen jälleen kerran valittu Sami Partanen pitää näpyttelijät kurissa 17-vuotiaan Hannes Pekkisen kanssa. Lukkarin tontilla touhuaa hidas peliä suosiva kovakätinen Joni Tervo. KPL:stäkin tuttu Partanen on ykkösvahtien ehdotonta eliittiä Kiteen sisäpeli pyörii pitkälti yhden kärjen voimin. Kärkimies Ville Hämäläinen on vihdoin päässyt pelaamaan terveenä ja kakkosena touhuava Ville Posti on loistava työssään. Numerolla kolme on viime otteluissa pelannut Simo Rahunen, joka on aiempina kausina jäänyt pienemmälle vastuulle. Nelosena pelaava Partanen on loistava vaihtaja ja tämän kauden kotiutuspaikoistaankin hän on iskenyt mukavat 1+15 lyötyä juoksua. Joukkueen ykkösheppa kotiutuksiin on kuitenkin kaikkien aikojen lyöjäkuningas Sami Joukainen, joka on toipunut viime kesän vakavasta loukkaantumisestaan mainiosti. Tällä kaudella “Jyskyn” vaakamailapommeilla on tuotu jo 26 juoksua. Kyseinen lukema oikeuttaa lyöjätilaston sijalle 12. Valentin “Allu” Ikonen on käryttänyt etenijöitä hyvällä tahdilla KPL kärsi perjantaina kauden ensimmäisen kotitappionsa, kun Hyvinkään Tahko vei ylimääräisen sarjapisteen supervuoron jälkeen. Perjantain ottelussa tapahtui jonkin verran typeriä virheitä, joiden karsimisella pistesaldon pitäisi kasvaa sunnuntai-illassa. Sääennuste lupailee sadetta, joka tulee hankaloittamaan KPL:n vaihtopelaamista. Anssi Lammilalta, Juho Hacklinilta ja Matti Latvalalta pitää löytyä vaihtoehtoja totutulle pompulle. Vaihtajajokerina pelannut Joni Rytkönen on viime peleissä onnistunut työssään mainiosti. Kotiutuspuolella Ossi Meriläinen on ollut hyvässä vireessä ja viime ottelussa apuja tuli viideltä muulta KPL-pelurilta, joten kotiutuksen voi sanoa voivan hyvin. Ulkopelin osalta esiin pitää nostaa hyvässä vireessä oleva sieppari Valentin Ikonen. Ottelu on totuttuun tapaan kuunneltavissa Koplaradiosta. Klikkaa http://bambuser.com/channel/Koplaradio auki kello 16:55 ja hyppää mukaan jännäämään! viestinta@kouvolanpallonlyojat.fi

KPL kärsi kauden ensimmäisen kotitappionsa, kun Tahko sinetöi voittonsa supervuoroparissa. Jännittävä ottelu ratkesi Juha Korhosen ja Ville Keron lyömiin juoksuihin. Juhlaottelua oli seuraamassa kauden ennätysyleisö 2401 katsojaa! Kotijoukkue pelaa seuraavan kerran sunnuntaina, kun se matkaa Kiteen vieraaksi. Kauden ennätysyleisö 2401 katsojaa nautti viihteestä Perjantainen ottelu oli KPL:n 85-vuotisjuhlapeli. Leipää ja sirkushuveja oli katsojille tarjolla myös kentän puolella, kun kotijoukkue nousi toisella jaksolla sillasta jaksovoittoon. Hulppea kiri ei kuitenkaan riittänyt, kun Tahko nappasi kaksi pistettä supervuoroparissa. – Teimme hölmöjä paloja, ja minä tein hölmöjä ratkaisuja, ykköspalkittu Tommi Mäentausta harmitteli. – Ansaitsimme voiton, Tahkon pelinjohtaja Sami Sirviö kiteytti. Ensimmäisestä kotitappiosta huolimatta kouvolalaisten joukossa oli myös onnistujia. Mäentausta (kärkilyönnit 6/8), Anssi Lammila (8/8), Matti Saukko (4/6) ja Teemu Nurmio (4/4) toivat perjantai-illassa jokainen kaksi juoksua. Juho Hacklin (10/10) puolestaan loisti kahdella ja Ossi Meriläinen (3/5) kolmella lyödyllä juoksullaan. – Kun lyönti käy, kentälle on helppoa mennä, vain kaksi kertaa kentällemenossa epäonnistunut Mäentausta pohti. Joni Rytkönen tyylitteli vaihtoja Jokerina pelannut Joni Rytköselle merkkautettiin ottelussa sataprosenttiset kärkilyönnit (6/6) ja kikkataituri onnistui taikomaan useita hyviä vaihtolyöntejä. Perjantaina pallo meni ja tuli kakkosrajasta kuin Stockmannin ovista. Etenkin KPL ja Rytkönen kunnostautuivat kakkospuolelle suuntautuneissa lyönneissä, joiden avulla etenijät pääsivät liikkumaan useita pesävälejä kerrallaan. Kiri ei aivan riittänyt Ottelu alkoi KPL:n kannalta ruusuisesti, kun Matti Latvala löi pallon kolmosjatkeelle ja toi Mäentaustan kotiin heti ensimmäisessä sisävuorossa. Myös ulkokenttä toimi alussa hyvin, mutta toisessa vuoroparissa vierasjoukkue Tahko tuli rinnalle ja ohi. Juha Korhonen löi ensin Lauri Vierimaan kolmoselta kotiin. Sen jälkeen palloa lyötiin väliin, mutta se myös poltteli ulkokentän räpylässä, minkä seurauksena lukemat taululla olivat jo 1-3. Tahko löi hyvällä prosentilla palloa kenttään, ja Ville Kero sai lyödä pelin jo 1-4:ään. – Meillä oli ensimmäisellä jaksolla kaikenlaista, eikä ehjiä hetkiä ollut paljon, KPL:n pelinjohtaja Eero Pitkänen tuumi. Juha Puhtimäki oli ottelun paras Neljännessä vuoroparissa Rytkönen näytti taikatemppujaan lyömällä pallon kakkosrajasta yli ja kauas terassia kohti. Vierailijoiden etsiessä palloa Lammila kirmasi kotiin. Meriläinen onnistui kotiuttamaan vielä Latvalan, mutta merkkivirheisiin jaksolla sortunut KPL jäi yhden juoksun takamatkalle Tahkosta luvuin 3-4. – Löimme jossain vaiheessa hieman kapuloita rattaisiin, mutta Tahko tuli 12 kerrasta kahdeksan kertaa kotiin, Pitkänen totesi. Viihdettä koko rahan edestä Toinen jakso näytti aluksi olevan pelkkää ulkopelin juhlaa, kun joukkueet nitistivät toistensa tilanteet pois. Jakson sirkusmainen rummutus kuitenkin alkoi jo toisessa vuoroparissa, kun Korhonen löi Mikko Paunan kotiin. Vauhtiin päässyt Tahko ei kotiutuksia heti lopettanutkaan, sillä pallo upposi maukkaasti kenttään, ja ottelu oli pian Keron ja Juha Katajiston lyömillä juoksuilla 0-3. Kotijoukkueen armoton vyörytys alkoi juuri kakkosrajalyönnistä, kun Rytkönen siirsi tyylikkäästi Saukon kolmospesälle, ja mailan varteen laitettu Meriläinen löi näpyllä vikkeläjalkaisen pelurin kotiin. Toisella jaksolla KPL sai riemuita KPL siirtyi Meriläisen, Hacklinin ja Konsta Hyötyläisen lyönneillä sekä harhaheiton turvin saman sisävuoron aikana jo 6–3-johtoon. Hyötyläisen lyönti näytti ensin olevan ulkokentän hallussa, mutta pallo lensi harhaheitolla kokonaan ulos stadionilta. Tahkon Kero löi pelin varsinaisella peliajalla vielä 6-4:ään, mutta supervuoroon mentiin sateesta huolimatta. – Jaksot menivät mielestäni ansaitusti 1-1, Pitkänen totesi. KPL:n Sasu Toikka onnistui supervuoroparissa kotiuttamaan Nurmion, mutta vierailijoiden ulkokenttä ei antanut enempää mahdollisuuksia. Tahkolle riitti siis voittoon kaksi juoksua, jotka löivät kolmesti perjantaina kotiuttanut Korhonen ja viisi juoksua lyönyt Kero. Juoksujen tuojina olivat Roni Wahl sekä Riku Hokkanen. – Pelin lopussa nukahdin. En nukkunut lyöntiä, mutta räpelsin ja päästin pelin tasoihin, 1-0-tilanteessa pallon takakentälle saanut Mäentausta puhisi. – Superissa voi käydä mitä tahansa. Tänään molemmista palloista olisi voinut tulla palo, Pitkänen harmitteli. Katso ottelun tilastot tästä Lue myös: KPL avasi juhlarahaston teksti: Anni Saarela kuvat: Jukka Rasimus

Kouvolan Pallonlyöjät ry. perustaa 85-vuotisjuhlarahaston, joka on suunnattu pienituloisten perheiden pesisjunnujen harrastusten tukemiseen. Kyseisen rahaston kautta vähävaraiset perheet voivat anoa tukea lastensa kausimaksujen maksamiseen. Rahaston on tarkoitus tarjota kaikista tuloluokista tuleville junioreille mahdollisuus pesäpallon aktiiviseen harrastamiseen. Idea rahastosta lähti liikkeelle Kouvolan POPS-klubilta. Mikä sitten oikein on POPS-klubi? POPS on lyhenne sanoista Pesis On Peleistä Suomalaisin. POPS-klubin jäsenet ovat eräänlaisia “kummeja”, jotka aktiivisesti osallistuvat lajin tukemiseen ja kehittämiseen alueellisesti. Ympäri Suomen toimii POPS-klubeja, jotka ajavat kansallislajimme asiaa. Tänäkin vuonna Kouvolan POPS-klubi isännöi vieraita Itä–Lännessä ja kiertää pesispeleissä. POPS lupasi rahastoa varten tuhannen euron pesämunan. POPS:in esimerkin innoittamana KPL:n yhteistyökumppanit lähtivät mukaan rahaston alkupääoman keräämiseen. Seuran 85-vuotisotteluun myytiin yrityksille lippupaketteja, joiden hinnasta 20 % ohjattiin suoraan perustettuun rahastoon. Tämän myötä rahaston varat ovat perustamishetkellä yhteensä 3430 euroa. Lippupaketteja ostivat seuraavat yritykset: AH Cool Allun Torikahvila Atlas Media AutoPro Club Touba Descal Engineering Etelä-Suomen Lisäturva Veikon Kone Kuusankoski Finn Installpipe Grano Hartwall Kaakkois-Suomen Sähköpalvelu Kaslink Foods Kino123 ja Studio 123 Kouvola Cargo Handling Kouvolan Seurakuntayhtymä Kouvolan Urheiluakatemia K-Supermarket Kankaro KT-Sport Sportia Kylmähuolto Resek Kuljetusliike Ilkka Saukkonen Kuusaan Talohuolto Irish Pub Old Tom Kymen Kattokeskus Kymenlaakson Jäte Kymenlaakson Osuuspankki Lakiasiaintoimisto Lehto & Lehto LähiTapiola Mullan Alla ry Myltek Palvelualojen ammattiliitto PAM Parturi-Kampaamo Koskinen Pektra PrintCom Salpausselän Rakentajat Rakennusliike PK-Insinööritoimisto Rakennuspalvelu Muuronen RI-Plan Silmäoptiikka Sinuhe Suomen Majoitusmestari Tuholaistorjunta Täystuho Turvaykköset Vanha Kelo Ässä-Asunnot KPL kiittää POPS-klubia ja edellä mainittuja yrityksiä osallistumisesta yhteiseen hyvään. Pesäpallo on meidän kaikkien juttu.

Kouvolan Pallonlyöjät – Hyvinkään Tahko Pe 17.6. klo 18, KSS Energia Areena, Kouvola Perjantaina juhlitaan Kouvolan Pallonlyöjien 85-vuotista taivalta ja taistellaan Etelä-Suomen herruudesta Hyvinkään Tahkon kanssa. Joukkueet ovat sarjataulukossa peräkkäin. Tahko neljäntenä, KPL viidentenä. Juhlat alkavat jo kello 15 > LUE LISÄÄ Kouvolan Pallonlyöjät 85 vuotta > LUE KPL:n historiasta Joukkueet eivät ole vielä tällä kaudella ehtineet kohtaamaan runkosarjassa. Kevään harjoituspeleissä Tahko oli KPL:ää parempi molemmissa otteluissa. Huomioitavaa noissa otteluissa oli Tahkon nousut vaikeasta tappioasemasta. Valentin Ikoselle vastaan tutut kundit KPL kävi tiistaina uintireissulla Vimpelissä. Piikkareita on saatu kuivatella pari päivää ja nyt on taas aika kaivaa uusi terävyys otteisiin. KPL on ollut kotikentällä vahva, sillä KSS Energia Areenalta KPL on poistunut tällä kaudella vain voittajana. Vierasjoukkue Tahko on jäänyt vierasotteluissaan ilman yhtään pistettä vain kerran tällä kaudella. Hyvinkään Tahko on yksi Superpesiskauden positiivista yllättäjistä. Melko monena vuotena Tahkon peli on ollut alkukaudesta hukassa. Nyt joukkue on saanut hyvän alun ja varsinkin Pihkalan avaralla kotikentällä Tahko on ollut lyönnissä. Keskiviikkona Tahko haki voiton Oulun Lippo Pesiksestä supervuoroparin jälkeen. Sisäpelissä KPL on pyrkinyt käyttämään Toni Laakson poissaolosta huolimatta kahta kärkeä. Joni Rytkönen on saanut itseluottamusta lyönteihinsä ja mies onkin kakkoskärjen tärkeä ykköstilanteen vaihtaja. Ossi Meriläinen on KPL:n tehokkain kotiuttaja. Ossin mailasta on lähtenyt jo 30 kotiutusta. Tommi Mäentausta on pelannut vahvasti Tahkon sisäpeli nojaa tiukkaan ykköskärkeen ja erittäin kovassa vireessä olevaan Juha Puhtimäkeen. Puhtimäki johtaa sarjan kärkilyöntitilastoa 88 kärkilyönnillä. Roni Wahl pelasi KPL:ssä kauden 2013. Wahl on noussut Tahkon ykköskärkeen ja monipuolisesti vasemmalta lyövä Wahl on onnistunut roolissaan hyvin. Kotiutusosastolta löytyy kolme kovaa tykkiä. Teemu Nikkanen, Juha Korhonen ja Ville Kero.  Kaikki heistä ovat vasemmalta lyöviä. Molemmat joukkueet ovat päästäneet 11 ottelussa 98 juoksua. KPL on pelannut pääasiassa kelvollista ulkopeliä, mutta edelleen vastustajien kotiutuspaikat pitäisi saada pienemmiksi. Sasu Toikka oli tiistaina poissa, mutta pelannee perjantaina tutulla ykkösvahdin tontilla. Hyvinkääläisten ulkopeli on vaihdellut KPL:n tavoin. Etukentällä Iiro Kuosa on mies, jolle ei kannata antaa armopaloja. Kuosa käräyttää väistämättä. Tilastohuippu: Tahkon Juha Korhonen on lyönyt urallaan peräti 68 kunnaria. Hän on kaikkien aikojen kunnaritilastossa Kari Kuusiniemen kanssa tasalukemissa. Anssi Lammila ja Juha Puhtimäki olivat viime kaudella Superpesiksen tehokkaimmat vaihtolyöjät ykkös-kakkosvälillä. Myös tällä kaudella kaksikko on painanut vaihtoja tehokkaasti. Otteluisäntä: KSS Energia / Caverion

Kouvolan Pallonlyöjät on kerran kaudessa järjestänyt yhden ottelun, jossa ottelutapahtumaan on panostettu laajemmaltikin. Tänä vuonna markkinamaisissa tunnelmissa pesispeliä ihmetellään perjantain 85-vuotisottelussa. Päivä käyntiin alumniottelulla Päivä alkaa jo kello 15:00, kun entisistä KPL-pelimiehistä koostuva KPL-alumni kohtaa B/C-poikien haastajajoukkueen. Kentällä nähdään mm. Sami Karjala, Jaakko Kuoppa, Jari Mäkelä ja Antti Järvinen. Saattaapa kokoonpanosta löytyä joku vanhempikin KPL-jermu! Terassi Myös VMP-terassi avaa luukkunsa jo kello 15:00. Tämän lisäksi kokeillaan Itä-Länttä silmällä pitäen toista terassia, joka sijaitsee kolmospuolen betonikatsomon lipan alla. Betonikatsomon terassi avataan kello 17:00. VMP-terassilla voi tutustua taikuri Aatu Itkosen temppurepertoaariin kello 17:20 alkaen. Lettuja! Jäähallin lipan alla paistetaan lettuja. Ensimmäisenä sisään tulleet saavat hakea itselleen letun kermavaahdolla ja/tai hillolla aivan ilmaiseksi. Lettuja jaetaan niin kauan kuin taikinaa riittää. Alustavasti räiskäleitä pitäisi riittää 500:lle hengelle. Jaossa ilmaisia tuotteita Myös porteilla pääsee herkuttelemaan mennen ja tullen, kun Kaslink Foodsin väki jakaa yleisölle uutuuksiaan: Sisurahkajuomaa (otteluun tullessa) ja Sisujukurttirahkaa (ottelusta poistuessa). Lapsille jaetaan myös suklaista herkkua, Sisumaitojuomaa. Viimeksi mainittua on jaossa junioreille myös hupialueella. Hupialue Hupialue löytyy jäähallin vierestä koriskentältä. Mikäli sää sallii, niin laitetaan pomppulinna pystyyn kello 16:00 ja siinä saa touhuta aina jaksotauon päättymiseen saakka. Pesisväki voi käydä myös mittaamassa voimiaan lyöntitutkan kanssa. Joensuun Mailan Juha Niemi löi viime viikolla tutkaan 189km/h. Siinä on tavoitetta. Jaksotauolla hupialueelle tulee esiintymään taikuri Aatu Itkonen. Tule ja hämmästy! Hupialueelta voi bongata myös Tykkimäeltä tutut Kustin ja Kertun, joille seuraa pitää vanha kunnon Mangusti. Arpavoitot on kohdillaan KPL-juniorit kiertelevät myymässä arpoja, joilla voi voittaa iPadin, frisbeegolf-setin tai kutsuvieraspaketin Itä-Länteen kahdelle hengelle (näitä arvotaan 2 kpl). Bongaa KPL:n D-juniori arpojen kera ja osta voittava kuponki yhteen neljästä palkinnosta! Hauskuuden lisäksi luvassa on myös arvokkuutta 85-vuotisottelu on muutakin kuin pelkkää hupia. Ennen ottelua järjestetään juhlaseremonia, jossa KPL:n puheenjohtaja Jyrki Hyttinen avaa tilaisuuden ja Pesäpalloliiton puheenjohtaja Ossi Savolainen kertoo KPL:stä ulkopaikkakuntalaisen silmin. Juhlallisuuksien yhteydessä tapahtuu myös yksi palkitseminen pitkästä työstä KPL:n ja pesäpalloilun hyväksi. Ottelun alla kajahtaa ilmoille Suomen kaunein maakuntalaulu, Kymenlaakson laulu, Tero Heikarin esittämänä. Ottelun tauollakin jatketaan juhlallisissa merkeissä. KPL avaa 85-vuotisen historiansa kunniaksi juhlarahaston, jolla ei tueta entisiä pelaajia, vaan tulevia. Kouvolan POPS-klubi (POPS = Pesis On Peleistä Suomalaisin) ja lukuisat paikalliset yritykset ovat osallistuneet rahaston alkupääoman keräämiseen. Lisää tästä rahastosta kuullaan siis ottelun tauolla. Kättä pystyyn katsomossa Itse ottelun aikana yleisön joukkoon jaetaan tuttuun tapaan Kouvolan Lakritsia, Arnold’sin lahjakortteja ja hyvinsyöntipaikka Olén pippuripihvi (lahjakorttina) sekä tällä kertaa myös lähestyvään Itä-Länteen liittyviä yllätyksiä. Parhaiten teet itsesi huomioiduksi nostamalla räpylän pystyyn siinä vaiheessa, kun tavaraa lähtee jakoon! Taas kerran sammakkomiehet ovat uhanneet meitä sateella, mutta ei anneta sen häiritä! Otetaan sadetakit mukaan ja napataan porteilta tai katsomoiden luota Kouvolan Lakritsin istuinaluset pitämään pöksyt kuivana. Vastustajaksi asettuu 101-vuotias Hyvinkään Tahko Iltahan huipentuu tietysti Superpesis-matsiin Hyvinkään Tahkoa vastaan. Harjoituskaudella molemmat ottelut voittanut Tahko kohdataan tällä kaudella neljä kertaa, joten Etelä-Suomen herruuden ratkaisevat ottelut tulevat olemaan tärkeässä osassa runkosarjasijoituksemme määrittämisessä. Otteluennakko julkaistaan myöhemmin illalla tai viimeistään huomenna aamusta. Eläkeläiset, pesiskoululaiset ja kyläpesisväki ilmaiseksi sisään Tähän kyseiseen otteluun on myyty yrityksille ennakkoon nelinumeroinen summa lippuja jaettavaksi. Sen lisäksi päästämme 85-vuotisen taipaleen kunniaksi kaikki eläkeläiset ilmaiseksi sisään. Myös pesiskoululaiset, kyläpesiksen osallistujat ja kyläpesiksen osallistujien vanhemmat pääsevät sisään ilmaiseksi. KPL:llä on pitkä ja maineikas historia – tervetuloa matsiin myös tulevaisuus! Jos tällä kattauksella ei SINUA saa pesispeliin, niin emme varmaan tapaa ikinä – ainakaan pesiksen merkeissä. Ystävällisin terveisin, Simo Pyöriä KPL:n ottelutapahtumavastaava viestinta@kouvolanpallonlyojat.fi

Kouvolan Pallonlyöjät saavat Itä-Länsi tapahtumaan yhteensä 10 pelaajaa ja kaksi pelinjohtajaa. KPL:stä Kouvolassa 1. – 3.7.2016 pelattavassa Itä-Lännessä on kaikista seuroista eniten edustajia. Anssi Lammila pelaa uransa 6. Itä-Lännen Miesten joukkueeseen KPL:stä valittiin Juho Hacklin, Anssi Lammila ja Tommi Mäentausta. Hacklinille kyseessä on uran ensimmäinen arvo-ottelu, Lammila pelaa jo kuudennen Itä-Lännen ja Mäentausta toisen. A-poikien otteluun perjantaina 1.7.2016 KPL:stä valittiin Jesse Eskelinen, Konsta Hyötyläinen ja Teemu Nurmio. Idän pelinjohtajana on Anssi Lammila. B-poikien ottelussa sunnuntaina 3.7.2016 KPL:stä mukana on peräti neljä pelaajaa, kun Valtteri Hämäläinen, Valtteri Luoma, Santeri Löppönen ja Antti Tuhkanen pukevat Idän asun yllensä. Pelinjohtajana on Juuso Ilander ja joukkueen valitsijana toimi Stefan Sburatura. Naisten joukkueet julkaistaan lauantaina 18.6.2016. Lue koko tiedote joukkueista täältä.

Vimpelin Veto – Kouvolan Pallonlyöjät 2-0 (11-1, 16-2) Kouvolan Pallonlyöjät joutuivat tiistaina Vimpelin Vedon hurjan lyöntipelin uhriksi. Veto takoi käsittämättömät 2-0 (11-1, 16-2) lukemat. KPL:n ainoat ilonaiheet ottelussa olivat Joni Rytkösen ja Teemu Nurmion onnistuneet sisäpelit. Myös Valtteri Luoman uran 1. lyöty juoksu Superpesiksessä nostatti vienoa hymyä huulille. KPL onnistui ainoastaan avausvuorossa pitämään Vedon kurissa. Toisessa vuorossa alkoi paukkumaan. Tuomo Lönnmark löi viimeisenä lyöjänä kakkostilanteessa pallon kakkosrajasta läpi, ja tämä aloitti Vedon hurjan lyöntimyllyn. Sami Haapakoski ja Mikko Kanala löivät seuraavassa vuorossa pallon jokeen ja avaujakso oli sitä myöten taputeltu. KPL:n ainokaisen löi avausjaksolla Ossi Meriläinen. – Lönnmarkin läpilyönti oli anteeksiantamaton. Sen jälkeen Veto löi hienoja lyöntejä, vähäsanainen pelinjohtaja Eero Pitkänen kommentoi. Ossi Meriläinen onnistui kahdesti Toisella jaksolla odotettiin KPL:n nousua, mutta Veto oli toista mieltä. Avausvuoron jälkeen taululla olivat jo 6-0 lukemat, eikä KPL:stä ollut nousemaan. Kotijoukkueen railakas lyöntipeli jatkui läpi jakson ja KPL sai noukkia palloa Savonjoesta vähän väliä. KPL:n juoksuista vastasivat Meriläinen ja komean kakkosjatkekumuran lyönyt Valtteri Luoma. Vedon paras oli Mikko Kanala 1+2 lyötyä, 4 tuotua ja kärkilyönnit 10/10. Sami Haapakoski toi 5 juoksua ja nousi etenijätilaston kärkeen. KPL:n ykköspalkittu Joni Rytkönen (6/6 kärkilyönnit) oli mailan varressa iskussa. – Kotijoukkue löi palloa jokeen. Piti sitten viihdyttää katsojia ja itseäni omilla lyönneillä, Rytkönen kertasi. KPL:n ottelut jatkuvat perjantaina Hyvinkään Tahkoa vastaan 85-vuotisjuhlaottelulla. Portit aukeavat jo kello 15 ja itse ottelu kello 18.00.

Kouvolan Pallonlyöjät, 85 vuotta Kouvolan Pallonlyöjät on tunnettu ja arvostettu seura. Koplan jätkien piikkikengät ovat raastaneet pesäpallokenttiä jo vuodesta 1931. Pitkä historia näyttäytyy rehtinä urheiluasenteena seuran perinteissä, pelaajissa ja kannattajissa. KPL:n väki voi ylpeänä sanoa, että kaikki mustaa ja keltaista tunnustavat ovat yhtä suurta perhettä. KPL on vakaa ja kehittyvä seura. Kova työ ja hyvä henki kantavat pitkälle niin urheilutavoitteiden saavuttamisessa kuin koko toiminnan kehittämisessä. Sitoutuneet ammattilaiset haluavat pitää seuran huipulla ja Superpesiksen kärkikahinoissa. Koplalla on hinkua ja sopivasti uhoa, kumpikin aineksia, joista menestyvä urheiluseura rakennetaan. Kun tähän vielä lyödään päälle rautainen kokemus, armoton ammattitaito ja väkevät kannattajat, on onnistumisen resepti kuin tähtiin kirjoitettu. KPL:n tavoitteena kaudella 2016 on palata mitalipeleihin. Kaudella 2016 Kouvola isännöi Itä-Länsi huipputapahtumaa, kolmatta kertaa 10 vuoden sisällä! Historia: 1930-luku Pesäpallolla oli tukeva jalansija Kouvolassa jo vuonna 1931, mutta oman erikoisseuran kauppala sai vasta lokakuun toisena päivänä vuonna 1931, kun Eero Korhonen ja V.J. Riekkinen päättivät kutsua kokouksen koolle. Sihteeri Riekkisen alustuksen jälkeen kokous hyväksyi ehdotuksen perustaa Kouvolaan oma pesäpalloseura.  Rautatieläisten seuratalon kerhohuoneessa pidetyssä kokouksessa Kouvolan Pallonlyöjät sai nimensä.  Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansakoulunopettaja Eero Korhonen. Vuonna 1933 nuorten joukkue selviytyi Suomen mestariksi. Mestaruus antoi uskoa tulevaisuuteen. Berliinin olympiakisojen vuosi 1936 nousi merkittäväksi virstanpylvääksi, kun KPL:n nuorten joukkue uusi kolmen vuoden takaisen mestaruutensa. 1940-luku Toiminta vilkastui ja KPL osallistui sarjoihin viidellä joukkueella.  Vuonna 1947 miehet ottelivat Suomi-sarjassa, naiset mukana Suurkisoissa ja piirisarjassa. Junioreiden puolella myönteinen kehitys jatkui. Tuloksena Suurkisojen ja Suomen mestaruus. Vuonna 1948 KPL selviytyi mestaruussarjakarsintoihin, mutta tavoiteltu nousu valioiden joukkoon jäi saavuttamatta. Piirin mestari Myllykosken Kilpa-Veikot raivasivat tiensä Suomen mestaruuteen saakka. 1950-luku Toiveiden täyttymys koitti vuonna 1951. Tiukkojen karsintojen jälkeen KPL nousi 20-vuotisjuhlien kunniaksi mestaruussarjaan! Vuonna 1953 KPL pukeutui uusiin baseball-mallisiin peliasuihin, jotka toivat raikkaan tuulahduksen pelikentille. Sarjataulukossa KPL nousi jo sijalle seitsemän. Kopparina pelannut Ahti Eteläpää kelpuutettiin mukaan Idän joukkueeseen. Vuonna 1954 KPL nousi mitaleille. Pronssimitalit maistuivat ja kakkosjoukkue pelasi Suomi-sarjassa. Myös talouspuolella KPL:n toiminta kehittyi. Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalon valmistumisen myötä harjoitteluolosuhteet paranivat myös talvella. Vuonna 1955 edustusjoukkue nappasi SM-hopean ja ikämiehet ottivat Suomen mestaruuden. Lukkarina pelannut Yrjö Pauloff nousi sarjan lyöntikuninkaaksi. 1960-luku Vuonna 1962 edustusjoukkue koki muodonmuutoksen, kun pitkään kasassa pysynyt miehistö hajosi. Tästä huolimatta KPL säilytti sarjapaikan. Nuorennusleikkaus jatkui vuonna 1963 ja jo kaudella 1964 KPL kolkutteli mitalisijoituksia. Vuonna 1965 KPL säilytti sarjapaikan vasta viime hetkellä Oulun Liposta saavutettujen voittojen ansiosta. Vierasmatkan KPL teki lentokoneella.  Samana vuonna Kouvolan Kiekko otti jääkiekon ohjat itselleen. Mestaruus vuonna 1966! Ensimmäinen Suomen mestaruus osui KPL:n 35-vuotisjuhlavuotena. Mestaruus tuli vasta uusintaottelun jälkeen. KPL ja Vimpelin Veto päätyivät sarjassa tasapisteisiin ja itsevarmoille vimpeliläisille kävi neuvotteluiden jälkeen uusintaottelun pelaaminen täpötäydellä Kouvolan pesäpallostadionilla. 5585 katsojan edessä KPL nousi kahdeksannessa vuorossa 3 -5 tappiotilanteesta 12-6 voitton! Kotiyleisön riemulla ei ollut rajoja, kun Kouvolan ylpeys takoi peräti kahdeksan juoksua yhteen sisävuoroon.  Samana vuonna pesäpalloliitto palkitsi KPL:n hopeaviirillä pitkäaikaisesta ja menestyksellisestä työstä pesäpallon hyväksi. Mestaruus synnytti todellisen pesäpallobuumin Kouvolaan. Vuonna 1967 oli toisen mestaruuden aika. Nopea Ilkka Kauppinen voitti sarjan etenijätilaston ja Itä-Länsi-otteluissa KPL:llä oli vahva edustus. Samana vuonna naiset nousivat mestaruussarjaan ja kakkosjoukkue Suomi-sarjaan. Vuonna 1968 KPL pelasi siis naisten ja miesten mestaruussarjaa. Miesten kultasuoni oli löytynyt ja KPL juhli jälleen Suomen mestaruutta. Vuoden lukkariksi valittiin Pertti Lonka ja KPL oli vahvasti esillä myös valtakunnallisesti, kun Yleisradio lähetti aamukahvilähetyksen Kouvolan uimahallista. Liikemiehet Onni ja Otso Paavola lahjoittivat kaupungille pesäpalloilijapatsaan, joka on edelleen Salpausselänkadulla. Neljäs mestaruus putkeen tuli vuonna 1969. Lisäksi miehet saavuttivat cup-mestaruuden ja KPL:stä Idän joukkueessa oli jälleen runsas edustus. Anssi Vesala saavutti lyöjäkuninkuuden ja vuoden pesäpalloilijan tittelin. Nuorisotoiminnan laajuudesta kertoo se, että junioritoiminnassa mukana oli peräti 2100 junnua. KPL järjesti Itä-Länsi ottelun, joka keräsi sateisesta säästä huolimatta 2603 lajiniiloa. 1970-luku Vuosikymmen lähti liikkeelle hopeisena. Haminan Palloilijat veivät mestaruuden niukalla erolla, sillä tasapisteisiin päätyneiden seurojen vertailussa kultamitalit vei keskinäisissä otteluissa menestynyt HP. Kari Ekroth otti pronssia valtakunnallisissa tekniikkamestaruuskisoissa. Oli jälleen nuorennusleikkauksen aika. KPL:n neljään mestaruuteen luotsannut Timo Raussi luopui pelinjohtajan tehtävistä vuonna 1972 ja oppipoikana mukana ollut Pekka Miettinen otti viuhkan haltuunsa. Antero Vatto oli tehotilastossa korkealla. Lyöjätilaston neljäs sija ja etenijätilaston toinen sija teki Vatosta valtakunnan parhaan sisäpelaajan. Eikä Vatto ollut heikompi ulkopelissäkään. KPL teki sarjassa eniten juoksuja (209), mutta se riitti vain pronssimitaliin. Junioripuolella Pertti Salonen ja Reijo Linden vetivät toimintaa ansiokkaasti. KPL voitti junioreissa 15- ja 19-vuotiaiden Suomen mestaruuden. Vuonna 1973 Vatto siirtyi tiukkojen neuvotteluiden jälkeen Helsingin Puna-Mustiin, eikä KPL luopunut pienellä rahalla valtakunnan ykköspelaajasta. Sarjassa KPL hiipui peräpäähän ja sarjapaikka varmistui vasta toiseksi viimeisellä kierroksella. 15-vuotiaat ilahduttivat ottamalla jälleen Suomen mestaruuden. KPL ei lähtenyt hankkimaan maksukyvystä huolimatta pelaajia ulkopuolelta, vaan luotto omiin pelaajiin pysyi. Joukkueen rungot muodostivat edelleen omat miehet. Vuonna 1974 sarjapaikka meni jälleen tiukoille, mutta yksi piste piti KPL:n mestaruussarjassa.  Pelinjohtajaksi palannut Raussi lupasi, että KPL palaa pian mestaruustaisteluun. Kotikatsomo arvosti KPL:n ratkaisua panostaa omiin nuoriin. KPL nousikin vuonna 1975 neljännelle sijalle hienon taistelun jälkeen. Junioreissa 17- ja 19-vuotiaat saalistivat mestaruuden. Raussin puheet olivat totta vuonna 1976. KPL:n tähtirivistöön lisättiin viides tähti, kun KPL juhli seurahistorian tämän hetken viimeisintä Suomen mestaruutta.  KPL voitti myös 19-vuotiaiden mestaruuden ja kakkosjoukkue nousi suomensarjaan. Taloudellisesti hyvän kauden lisäksi lukkari Pertti Lonka valittiin vuoden lukkariksi. Vuonna 1977 KPL oli ykkösmestarisuosikki. KPL pelasi kenties paremmin kuin edellisellä kaudella, mutta saaliina olivat vain pronssimitalit. Vuodeksi 1978 edustusjoukkueessa tapahtui jälleen nuorennusta, kun Kari Ekroth, Pekka Henttonen, Kari Ikonen ja Paavo Pekkalin nostettiin miehistöön. KPL sijoittui viidenneksi. Monipuolinen KPL-legenda Matti Lautala lopetti upean pelaajauransa SM-tasolla kaudella 1979. KPL oli ilman Lautalaa lähellä putoamissarjaa, mutta vältti sen pisteen turvin. 13-vuotiaat juhlivat kauden jälkeen mestaruutta. Vuonna 1979 pelattiin Kouvolassa mestaruudesta, kun ääriään myöten täyteen ahdetulla pesäpallostadionilla todistettiin Jyväskylän Kirin ja Hyvinkään Tahkon uusintaottelua. Legendojen mukaan ottelussa oli paikalla yli 10 000 katsojaa. Viralliseksi lukemaksi historiankirjoihin on jäänyt 9700 maksanutta katsojaa. 1980-luku Jorma Ahvenainen lopetti pelaajana vuonna 1980 ja siirtyi KPL:n viuhkan varteen. Ilkka Porraksen kanssa ”Jomi” muodosti asiantuntevan kaksikon. Mister KPL:ksi kutsuttu Porras jaksoi aina kannustaa positiivisesti. Matti Lautala teki yllättävän paluun KPL:n paitaan kaudella 1980 ja myös Pekka Harjula palasi KPL:n riveihin. KPL joutui kauden päätteeksi putoamissarjaan, joka sinetöityi vasta päätöskierroksen niukan 10-7 tappion jälkeen Kankaanpäässä. Voitolla KPL olisi päässyt loppusarjaan. Putoamissarja pysyi jännittävänä loppuun saakka. KPL varmisti sarjapaikan vasta viimeisessä ottelussa Jyväskylän Lohea vastaan. KPL:n sankariksi nousi Markku Löfman. Samalla KPL sai apuja Imatran Pallo-Veikoilta, jotka hoitivat oman osuutensa kukistamalla Iin Urheilijat. 15-vuotiaiden sarjassa tuli jälleen mestaruus. Joukkueessa pelasivat muun muassa Pekka Hasu, Paavo Hämäläinen, Aslak Kaikko ja Vesa Mikkola. Vuonna 1981 oli KPL:n 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuotta latisti joukkueen pelaajatilanne. Putoamispeikon kanssa taistellut KPL onnistui kuitenkin välttämään putoamisen. Näin KPL aloitti jo neljännen peräkkäisen vuosikymmenen mestaruussarjassa. Vuonna 1982 putoaminen oli sitten totta. Lohtua toi B-poikien Suomen mestaruus. Paluu mestaruussarjaan onnistui kuitenkin jo kaudella 1984 ja vuosi tämän jälkeen KPL oli jo viides. Vuonna 1985 KPL pääsi televisioon kotiottelussa Jyväskylän Kiriä vastaan. Kauden aikana koettiin myös dramatiikkaa, kun lukkari Topi Korhosen nuhalääkkeestä löytyi kielletty aineosa. Tunteet kuumenivat myös katsomossa, sillä Alajärven Ankkureita vastaan pelatun ottelun jälkeen tuomarit joutuivat kouvolalaisyleisön hampaisiin. Vuonna 1986 KPL putosi jälleen vain palatakseen vuonna 1987 mestaruussarjaan. 1990-luku 1990-luku on KPL:n vaikein. Vielä vuonna 1990 ja 1991 KPL pelasi mestaruussarjassa, mutta siitä eteenpäin 1990-luku oli tuskaisten polkujen taival, vaikka valonpilkahduksia oli näkyvissä. Vuonna 1991 mestaruussarja muuttui Superpesikseksi ja Kouvola isännöi KPL:n 60-vuotisjuhlavuonna valtakunnallista tenavaleiriä. Vahva talkoohenki on säilynyt KPL:n toiminnassa näihin päiviin saakka, vaikka edustusjoukkueelle tulikin lähtö sarjaporrasta alemmas kauden 1991 jälkeen. Marko Hovi ja Mikko Vainonen nousivat edustusjoukkueen mukaan. Vuodet 1992 – 1995 KPL vaelteli varjojen mailla. Joukkueen tie vei synkästi suomensarjaan ja pesäpalloa seurasivat vain vannoutuneimmat fanit. Vuonna 1996 Paavo Hämäläisen johtama joukkue osoitti kuitenkin, että mustakeltaiset värit kuuluvat ylemmäs. Puhtaalla pelillä läpi kauden pelannut KPL palasi Ykkössarjaan näytöstyyliin. Samana vuonna KPL:n ja Kuusankosken Puhdin C-pojat voittivat SM-hopeaa. Motivoitunut ja tasaisen vahva jatkoi kaudella 1997 hyviä otteita ja selvisi peräti nousukarsintoihin. Nuori 17-vuotias Jaakko Kuoppa nousi edustusjoukkueen miehistöön näyttävästi. Paluu parrasvaloihin koitti kauden 1998 päätteeksi. Paavo Hämäläisen johtamana KPL palasi Superpesikseen. KPL varmisti sarjanousun Kuusankosken Puhdin vieraana 16. elokuuta. Sopupelit koettelivat pesäpalloa kauden 1998 päätteeksi. Valmistautuminen Superpesikseen ei ollut paras mahdollinen, kun lööpit riepottelivat pesäpalloa. KPL oli kuitenkin siirtomarkkinoilla aktiivinen, kun joukkueeseen tuli peräti 5 uutta pelaajaa. Pelinjohtajaksi nousi Raimo Bragge. Kausi oli KPL:lle vaikea ja kauden päätteeksi sarjajumbon hissi vei taas alaspäin Ykkössarjaan, kun IPV voitti kuumien karsintaotteluiden jälkeen KPL:n voitoin 3-1. Jaakko Kuoppa nousi 1990-luvulla ainoana KPL-pelaajana Itä-Länsi-otteluun. 2000-luvu Nopea paluu pääsarjaan oli KPL:n mielessä saman tien. Kauan ei jääty aikailemaan ja joukkueeseen nousivat lahjakkaat omat kasvatit. Pelinjohtajaksi tuli Eero Pitkänen. Täsmähankinnat osoittautuivat vahvistuksiksi ja KPL sinnitteli nousukarsintoihin. Vuonna 2001 KPL täytti 70 vuotta ja puheenjohtajana pitkän päivätyön KPL:n eteen tehnyt Risto Ranta teki tilaa Aslak Kaikolle. Joukkueen kokoonpano nuorentui ja lopulta Ykkössarjassa tuloksena oli kahdeksas sija. Vuonna 2002 nousu toteutui dramaattisten vaiheiden jälkeen. Karsintasarjaan selvinnyt KPL pääsi uusintaotteluun tasapisteissä olleen Vimpelin Vedon kanssa. Jyväskylän Hippoksella syksyisessä säässä pelattu ottelu päättyi KPL:n riemujuhliin. Kausi 2003 lähti käyntiin voitokkaasti, mutta valoisasti liikkeelle lähtenyt kausi päättyi pettymykseen. Hissijoukkueeksi ajautunut KPL joutui hakemaan jälleen vauhtia Ykkössarjasta. KPL ei lannistunut. Uuden nousun arkkitehdiksi pestattiin Hyvinkään Tahkossa komean pelaajauran pelannut Marko Hovi, joka siirtyi takaisin kasvattajaseuraansa. Puheenjohtaja Aslak Kaikko näytteli myös vahvaa roolia KPL:n uudessa nousussa. Kausi 2004 sujuikin vallan mainiosti. KPL pelasi Ykkössarjan sensaatiomaisesti häviämättä otteluakaan. Ensimmäisen ottelun KPL hävisi vasta 1. syyskuuta sen jälkeen, kun se oli jo varmistanut nousunsa takaisin Superpesikseen. Vuonna 2005 KPL vahvisti rivejään kahdella täsmähankinnalla, kun Sami Karjala ja Teemu Haataja liittyivät KPL:ään. Valtakunnan nopeimman kärkiduon muodostaneet pelaajat olivat näkyvästi esillä, vaikka KPL:n sarjapaikka varmistui vasta raastavien karsintojen kautta. Vuonna 2006 siirtoliikenne Oulusta toi pohjoista voimaa KPL:ään. Talvella juhlittu Halli-SM-kulta ei enää kesällä painanut. Katkerasti viimeisen ottelun Kankaanpäässä hävinnyt KPL oli jälleen sen tosiasian edessä, että vauhtia piti hakea sarjaporrasta alempaa. Syystalvella tapahtui kuitenkin KPL:n kannalta merkittävä ratkaisu. KPL ja Imatran Pallo-Veikot sopivat sarjapaikkojen vaihtamisesta ja KPL sai takaoven kautta paikan Superpesikseen. KPL laittoi saman tien tuulemaan, kun Ykkössarjaan valmistautunut joukkue vahvistui Toni Kohosella ja Sami Joukaisella. Nuori Kaksi pesäpallokenttien kovinta pelaajaa eivät kuitenkaan vielä auttaneet KPL:ää mitalipeleihin. Loppujen lopuksi KPL sijoittui sarjassa yhdeksänneksi. KPL:stä pelipaikkaa hakemaan tullut Juho Hacklin nappasi paikan pelaavasta kokoonpanosta. Jokioisista KPL:ään siirtynyt Hacklin on KPL:n nykypelaajista pisimpään yhtäjaksoisesti KPL:ää edustanut pelaaja. Kaudeksi 2008 KPL vahvisti rivejään lisää. Saku Kapasen, Olli Lehtolan, ja Marko Nygårdin myötä KPL:llä oli iskukykyinen joukkue ja mitalipelit kutsuivat KPL:ää yli kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. KPL hävisi kuitenkin pronssiottelut Nurmon Jymylle ja tuloksena oli neljäs sija. KPL:n runko säilyi hyvin kasassa. Matti Latvala ja Anssi Lammila liittyivät joukkueeseen. Mestaruus mielessä kauteen lähtenyt KPL nosti pesäpallobuumin takaisin kaupunkiin. Puolivälieräsarjassa KPL joutui tiukille Oulun Lippoa vastaan, mutta selvitti hikisen 7. otteluun venyneen sarjan täpärästi. Välierissä Vimpelin Veto oli KPL:lle suupala, vaikka Saarikentän yleisö teki kaikkensa. Välieräsarjan ratkaisuksi muodostui Sami Karjalan ilmiömäinen koppi toisessa ottelussa.  3. finaalia KSS Energia Areenaksi nimetyllä stadionilla seurasi huimasti yli 5000 katsojaa. KPL:n oli kuitenkin todettava Sotkamon Jymy paremmaksi 3-1 otteluvoitoin. KPL palasi mitalikantaan 32 vuoden tauon jälkeen! 2010-luku KPL ei jäänyt makaamaan laakereilleen. Pesäpallokenttien yksi väriläiskistä Sami Partanen siirtyi KPL:ään tavoittelemaan mestaruutta. Pelinjohtajaksi tuli nuori Mikko Hylkilä. Kova työ tuotti tulosta ja joukkue otti vuonna 2010 Superpesiksen runkosarjan voiton, ensimmäistä kertaa KPL:n Superpesis-uralla. Buumi nousi entisestään, kun KPL selvitti tiensä toista kertaa peräkkäin finaaliotteluihin. Eeppinen sarja Vimpelin Vetoa noudatti samaa kaavaa kuin vuotta aiempi sarja Jymyä vastaan. KPL:llä oli mahdollisuudet ottaa ensimmäisestä viikonlopusta voitot, mutta niin vain KPL joutui selkä seinää vasten kolmannessa finaaliottelussa kotikentällä. Kirkonmenoja siirtänyt Vimpeli oli laittanut lähes kaikki kyläläiset liikenteeseen huuhtomaan kultaa. Kouvolan Pallonlyöjien suurin yleisö 5648 katsojaa saivat tuulettaa KPL:n finaalivoittoa ja ottelusarjan kaventumista 1-2:een. Saarikentällä seuraavana päivänä Veto oli kuitenkin liian kova ja Jere Dahlströmin johdolla Vimpelin kylä pääsi pitkästä aikaa juhlimaan mestaruutta. Muutoksen ajat olivat käsillä. Toni Kohonen siirtyi Sotkamon Jymyyn ja lukkariksi pestattiin Tahkon ikoni Riku Rantanen. Myös kokenut Jukka Latvala siirtyi KPL:n väreihin. Kauteen kovin odotuksin lähtenyt KPL ei pystynyt missään vaiheessa uhkaamaan kärkikolmikkoa ja tuloksena oli kirvelevä neljäs sija. A-pojat toivat kuitenkin hienon päätöksen kaudelle nappaamalla SM-kultaa. KPL oli jälleen uuden tilanteen edessä. Nuorennusleikkaus oli väistämätön edellytys jatkolle ja Haminan paidassa Superpesiksen portteja kolkutelleet Henri Heikkilä, Sasu Toikka ja Ville Posti liittyivät KPL:ään. Kausi oli uuden opettelua ja kausi päättyi vasta karsintojen jälkeen. Uusien pelaajien sisäänajo oli kuitenkin alkanut ja kaudeksi 2013 KPL joutui jälleen rakentamaan palasia uudelleen. Toiminnanjohtajaksi pestattiin liike-elämän puolelta Jari Vesanen ja lukkariksi tuli vuokrapelaajana Joni Rytkönen. Ennen kauden alkua Saku Kapanen päätti vielä jatkaa uraansa KPL:ssä. Kausi päättyi sijaan 9. Kesään mahtui monia hienoja hetkiä, joista kirkkaimpana nousee Kouvolan Pallonlyöjien Kunniagallerian avaaminen 7. heinäkuuta. Ensimmäiset legendat Yrjö Pauloff, Anssi Vesala, Matti Lautala ja Pertti Lonka nostettiin hienossa tapahtumassa kunniapaikalle. Vuonna 2014 KPL jatkoi joukkueen nuorentamista. Alajärveltä joukkueen riveihin siirtyi Matti Saukko ja Kempeleen Kiristä lyöjäjokeri Ossi Meriläinen. KPL taisteli viimeiseen saakka pudotuspelipaikasta, mutta ailahtelevat otteet tiputtivat KPL:n jälleen pudotuspelien ulkopuolelle 9:nneksi. Kunniagalleriaan liitettiin mukaan mestaripelinjohtaja Timo Raussi ja pelaaja Pekka Taulasalo, jonka esittämä ”Haissun rankuli” nostatti kylmät väreet yleisössä. Joukkueen runko pysyi hyvin kasassa ja täsmähankintoina KPL:ään siirtyivät kaudeksi 2015 Matias Rinta-aho ja Pasi Kokkonen. Pelinjohtajaksi palasi Eero Pitkänen. KPL-legenda Mika-Matti Ojala päätti KPL-uransa haikeasti. Joukkue osoitti, että se pystyy pelaamaan viihdyttävää pesäpalloa ja suunta oli selkeästi ylöspäin. Anssi Lammila oli sarjan paras vaihtaja 1-2 välillä ja Ossi Meriläinen kruunattiin lyöjäkuninkaaksi. Pudotuspeleihin muutaman kuivan kauden jälkeen palannut KPL nosti pesäpallobuumia kaupunkiin ja yleisökeskiarvo nousi peräti 400 katsojalla. Tuloksena oli tippuminen puolivälierissä Jyväskylän Kirille tiukan sarjan jälkeen. B-pojissa KPL tarrasi SM-kultaan 33 vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2016 KPL on jälleen astetta kovempi. Toni Laakson ja Valentin Ikosen myötä KPL tavoittelee paikkaa mitalipeleistä. Loppusanat: KPL:n pitkä historia on täynnä menestystä, mutta myös hyvä muistutus siitä valtavasta työstä, jota ihmiset ovat tehneet Kouvolan Pallonlyöjien eteen. Musta-keltaisen KPL:n kirkkaimmat vuodet ajoittuvat 1960- ja 1970-luvuille. 2000-luvun paluu kärkikahinoihin osoitti, että pitkät perinteet ja suuren yleisön mielenkiinto menestyvää seuraa kohtaan ovat olemassa. Historia on tunnettava, jotta voimme suunnitella myös tulevaisuutta. Intiaanien vanha viisaus siitä, että valkoiset tekevät ison tulen, jotta voivat tuijottaa sitä kaukaa. Intiaanit tekevät pienet tulet ja pysyvät lämpimässä. Kouvolan Pallonlyöjien tuli on ehtinyt vuosien saatossa roihuta isona kokkona, mutta myös hiilloksen jälkeen tuli on saatu palamaan. On valtavan iso kunnia olla osa 85-vuotiasta Kouvolan Pallonlyöjiä. Kiitos Kouvolan Sanomien toimittajalle Tapio Ahlrothille kirjoituksesta, jota olen päässyt käyttämään historiakatsauksessa. Kaudella 2016 historian kirjoihin kirjoitetaan jälleen uusi luku. teksti: Harri Liekola ja Tapio Ahlroth